10.4.2023

Oikeudet

Juristi vastaa: Kuka varmistaa, että nuori pääsee jatko-opintoihin?

Uuden lain mukaan oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen saakka. Oppivelvollisuuden laajentaminen on aiheuttanut vaikeuksia monille kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville oppilaille.

Uuden lain mukaan oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen saakka. Oppivelvollisuuden laajentaminen on aiheuttanut vaikeuksia monille kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville oppilaille.

Kaikille ei ole löytynyt sopivaa jatko-opintopaikkaa perusopetuksen päättymisen jälkeen. Oppivelvollisuuslaki sisältää kuitenkin säännökset siitä, miten näissä tilanteissa tulee toimia.

Kun oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän, hänen on suoritettava jatko-opintoja. Niitä voi suorittaa lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, tutkintoon valmentavassa TUVA-koulutuksessa, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA koulutuksessa tai muussa oppivelvollisuuden piiriin kuuluvassa koulutuksessa.

Oppivelvollisen on hakeuduttava jatko-opintoihin ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä valtakunnallisessa hakumenettelyssä tai muutoin. Oppilaalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista oppilaanohjausta.

Perusopetuksen järjestäjän tehtävänä on valvoa, että oppivelvollinen hakeutuu perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Jos oppilas jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa tästä oppilaan asuinkunnalle ja huoltajalle. Ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy tällöin asuinkunnalle.

Asuinkunnalla on velvollisuus ohjata oppivelvollinen hänelle soveltuvaan koulutukseen tai tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Oppivelvollisen tilanne ja tuen tarve selvitetään yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan kanssa.

Asuinkunnan tulee kahden kuukauden kuluessa osoittaa opiskelupaikka TUVA- tai TELMA-koulutuksessa, ellei oppivelvollinen ei ole aloittanut muussa koulutuksessa. Opiskelupaikan osoittamisessa on otettava huomioon alueen koulutustarjonta, oppivelvollisen kodin ja oppilaitoksen välinen etäisyys ja kulkuyhteydet, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarve, opetuskieli sekä oppivelvollisen henkilökohtaiset toiveet.

Oppivelvollista ja hänen huoltajaansa on kuultava ennen asian ratkaisemista. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa opiskelijaksi sille osoitettu oppivelvollinen. Opinnot pitää päästä aloittamaan mahdollisimman pian.

Ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy koulutuksen järjestäjälle, kun oppivelvollinen on aloittanut opintonsa eli osallistuu suunnitelmien mukaisesti opetukseen. Ellei oppivelvollinen pääse aloittamaan opintojaan esimerkiksi tuen riittämättömyyden vuoksi, häntä ei voida katsoa opinnoista eronneeksi.

Lain mukaista ei myöskään ole patistaa opiskelijaa hakemaan keskeyttämistä sen vuoksi, ettei riittävää tukea ei ole saatu järjestettyä. Tällainen menettely on vastoin perustuslaissa turvattua yhdenvertaisuutta ja YK:n vammaissopimusta.

Vastuu on siis asuinkunnalla, kunnes oppilas pääsee tosiasiassa aloittamaan opintonsa. Mikäli kunta tai koulutuksen järjestäjä laiminlyövät velvoitteitaan, asiasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

• Avainsanat: jatko-opinnot, juristi vastaa, nuori, opiskelu, oppivelvollisuus