Juristi vastaa: Milloin lapsi saa varhaiskasvatuksen tukea?
Lapsen oikeus varhaiskasvatuksen tukeen on subjektiivinen, eli tarpeellinen tuki on järjestettävä aina kunnan määrärahoista riippumatta.
Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen. Se on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Lain mukaan lapsella on kaikilla tuen tasoilla oikeus saada tukea mahdollisimman nopeasti, kun tuen tarve on havaittu. Lapsen oikeus varhaiskasvatuksen tukeen on subjektiivinen, eli tarpeellinen tuki on järjestettävä aina kunnan määrärahoista riippumatta.
Tuen saaminen ei edellytä esimerkiksi lääketieteellistä diagnoosia. Tuki ei vaadi myöskään asteittaista etenemistä, vaan päätös voidaan tehdä suoraan erityisestä tuesta.
Varhaiskasvatuslaki velvoittaa viivytyksettömään päätöksentekoon, jotta lapsen oikeus tarvitsemaansa tukeen toteutuu oikea-aikaisesti. Myös perustuslakivaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat korostaneet viivytyksettömän päätöksenteon merkitystä.
Tuen oikea-aikaisuuden varmistaminen edellyttää ennakointia. Vammaisen lapsen tuen tarpeet on perusteltua kartoittaa jo etukäteen. Toimiin tuen järjestämiseksi tulee ryhtyä viipymättä. Näin tuki on lapsen saatavilla hänen aloittaessaan varhaiskasvatuksessa.
Lapsi voi tarvita esimerkiksi apuvälineitä voidakseen osallistua varhaiskasvatukseen yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa.
Lapsella on oikeus tarvitsemiinsa tukitoimiin ja -palveluihin kaikilla tuen tasoilla. Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa lapsen tarvitsemista tukitoimista ja -palveluista. Niitä voivat olla esimerkiksi pyörätuoliluiskat ja kaiteet tai kommunikointia tukevat sovellukset, pelit ja äänikirjat.
Avustajapalvelut ovat yksittäiselle lapselle tai koko ryhmälle suunnattua tukea.
Lapsen jokapäiväisessä elämässä tarvitsemat palvelut ja tukitoimet puolestaan kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle. Vastuunjaon mahdolliset epäselvyyden eivät saa johtaa siihen, että lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan onkin tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista on arvioitava vähintään kerran vuodessa ja aina tuen tarpeen muuttuessa.
Tuesta on tehtävä hallintopäätös, johon on mahdollista hakea muutosta.
Ellei varhaiskasvatuksen tukea järjestetä oikea-aikaisesti, lapsen oikeudet vaarantuvat. Tuki turvataan varhaiskasvatuslain lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja YK:n vammaisyleissopimuksessa. Molemmat velvoittavat Suomea.
Tuen puute estää lapselle kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Lapset ovat oikeutettuja osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.
Hyvä varhaiskasvatuksen tuki ehkäisee lapsen myöhempää raskaampien ja kalliimpien tukitoimien tarvetta.
Lapsen tukea ja tukipalveluita koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Lisäksi on mahdollista tehdä muistutus toimintayksikköön tai kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Aluehallintovirasto voi saamiensa yhteydenottojen perusteella antaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle ennakoivaa ohjausta.
Kysymykseen vastasivat Kehitysvammaisten Tukiliiton juristit.
Tukiliitto on erikoistunut kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksiin ja palveluihin. Meiltä saat tietoa, tukea, neuvoja ja ohjausta: www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/(siirryt toiseen palveluun)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Oikeudet, Tarinat
Jalat tahtovat maailmalle
Krista Peltonen on antanut pojalleen Alexille rakkautta ja itsenäisen elämän eväitä pian 25 vuotta. Lisäksi perhe on tarvinnut tukea, jonka saamiseen on tarvittu Tukiliiton lakineuvonnan apua, useissa eri elämänkäänteissä.
-
Oikeudet
Juristi vastaa: Mitä oikeus inklusiiviseen koulutukseen pitää sisällään YK:n vammaissopimuksen mukaan?
Inkluusion käsite esiintyy tiuhaan perusopetusta koskevassa julkisessa keskustelussa. Usein jää määrittelemättä, mitä sillä oikeudellisesti tarkoitetaan – tarkasteltuna Suomea velvoittavan YK:n vammaissopimuksen valossa.
-
Tarinat
Lätäkköön ajaminen on ihan parasta
Vilma Tirronen nauttii samoista asioista kuin muutkin ikäisensä lapset. Hän tahtoo liikkua itsenäisesti ja tehdä asioita itse. Yhdenvertaiseen osallistumiseen Vilma tarvitsee apuvälineitä ja aikuisten luovaa ajattelua.