12.9.2024

Oikeudet

Juristi vastaa: Mitä oikeus inklusiiviseen koulutukseen pitää sisällään YK:n vammaissopimuksen mukaan?

Inkluusion käsite esiintyy tiuhaan muun muassa perusopetusta koskevassa julkisessa keskustelussa. Usein jää kuitenkin määrittelemättä, mitä inkluusiolla oikeudellisesti tarkoitetaan, kun sitä tarkastellaan Suomea velvoittavan YK:n vammaissopimuksen valossa.

YK:n vammaissopimuksen ratifioidessaan Suomi on tunnustanut vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Koulutusta koskevien oikeuksien toteuttamiseksi syrjimättä ja yhdenvertaisesti Suomen tulee varmistaa osallistava (inklusiivinen) koulutusjärjestelmä kaikilla tasoilla sekä elinikäinen oppiminen, jonka tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa vammaisille henkilöille persoonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuutensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjensä kehittäminen mahdollisimman pitkälle.

YK:n vammaissopimuksen mukaan tulee varmistaa, että vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella ja ettei vammaisia lapsia suljeta maksuttoman ja pakollisen ensimmäisen asteen tai toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle vammaisuuden perusteella. Lisäksi sopimus edellyttää varmistamaan, että vammaiset henkilöt pääsevät kattavaan, laadukkaaseen ja maksuttomaan ensimmäisen asteen sekä toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutukseen tulee päästä niissä yhteisöissä, joissa ihmiset elävät. Lisäksi koulutukseen tulee tehdä yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset. Yleisen koulutusjärjestelmän pitää tarjota yksilöityjä tukitoimia.

Kansallista koulutuslainsäädäntöä, kuten varhaiskasvatuslakia ja perusopetuslakia tulee muun muassa perustuslain perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite (22 §) huomioon ottaen soveltaa sopusoinnussa YK:n vammaissopimuksen oikeusnormien kanssa, eli huomioida keskeisesti muun muassa sopimuksen 24 artikla. Kyseistä sopimusartiklaa tulee tulkita yhdessä sitä koskevan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean (CRPD-komitea) 4. yleiskommentin kanssa (CRPD/C/CG/4). Kyseisessä yleiskommentissa CRPD-komitea määrittelee, mitä inklusiivinen koulutus tarkoittaa käsitteellisellä sekä koulutusjärjestelmän ja yksilön oikeuksien tasolla.

Inklusiivisen koulutuksen käsitteellä on CRPD-komitean mukaan neljä ulottuvuutta. Ensinnäkin se on kaikkien oppijoiden perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Toisekseen se on periaate, jossa arvostetaan kaikkien oppilaiden hyvinvointia, kunnioitetaan heidän synnynnäistä arvoaan ja itsemääräämisoikeuttaan, tunnustetaan yksilöiden tarpeet sekä heidän kykynsä osallistua tehokkaasti yhteiskuntaan ja antaa sille panoksensa. Kolmanneksi inklusiivinen koulutus on keino toteuttaa muita ihmisoikeuksia: koulutus on ensisijainen keino, jonka avulla vammaiset henkilöt voivat esimerkiksi saada valmiudet osallistua täysimääräisesti yhteisöönsä ja jolla vammaisia henkilöitä voidaan suojella hyväksikäytöltä. Neljänneksi inklusiivinen koulutus voidaan ymmärtää tuloksena, joka voidaan saavuttaa jatkuvalla ja aloitteellisella sitoutumisella koulutusta koskevien esteiden poistamiseen, jotta luodaan koulutusympäristöjä, joissa voidaan tehokkaasti huomioida kaikkien oppilaiden tarpeet ja ottaa mukaan kaikki oppilaat (CRPD/C/CG/4, kohta 10. a-d).

Lisäksi komitea kuvaa yleiskommentissaan inklusiivisen koulutuksen keskeisiä ominaisuuksia. Inklusiiviseen koulutukseen kuuluvat komitean mukaan joustavat opetussuunnitelmat sekä eri vahvuuksiin, vaatimuksiin ja oppimistyyleihin mukautetut opetus- ja oppimistavat. Inklusiivinen koulutus edellyttää tuen antamista, kohtuullisten mukautusten tekemistä ja varhaista puuttumista, jotta oppijat voivat hyödyntää koko potentiaaliaan. Vamman vuoksi tarvittavan tuen järjestäminen oikea-aikaisesti koulutuksen kaikilla tasoilla saa siten suoraa tukea myös YK:n vammaissopimuksesta tausta-aineistoineen. CRPD-komitea toteaa myös, että inklusiivisessa koulutuksessa koulutusjärjestelmän on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin sen sijaan, että oppilaiden odotettaisiin sopeutuvan järjestelmään (CRPD/C/CG/4, kohta 12. c).

Inklusiivisen koulutuksen ominaisuuksiin kuuluvat CRPD-komitean mukaan myös esteettömyys ja saavutettavuus sekä se, että järjestelmä tukee tehokkaita siirtymiä: vammaisia oppilaita tulee tukea heidän siirtyessään perusopetuksesta toisen asteen tai korkea-asteen koulutukseen ja lopulta työelämään (CRPD/C/CG/4, kohta 12 f ja g). YK:n vammaissopimus edellyttää siis tukemaan siirtymiä koulutusjärjestelmässä, mikä tulee tarvittaessa tehdä monialaisessa yhteistyössä. Oikeus inklusiiviseen koulutukseen ja mm. sujuviin siirtymiin alkaa CRPD-komitean mukaan jo varhaislapsuudessa: komitea katsoo, että “[v]arhaislapsuudessa toteutettavat toimet voivat olla erityisen arvokkaita vammaisille lapsille, sillä ne vahvistavat heidän valmiuksiaan hyötyä koulutuksesta ja lisäävät heidän koulunkäynnin aloittamistaan ja sen jatkamista. – – sopimuspuolia kehotetaan varmistamaan vammaisille lapsille mahdollisuus laadukkaaseen varhaislapsuuden kehitykseen ja hoitoon sekä esiopetukseen ja tarjoamaan pienten vammaisten lasten vanhemmille ja huoltajille tukea ja koulutusta. Jos vammaiset pikkulapset huomataan ja he saavat tukea varhain, heillä on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet siirtyä sujuvasti inklusiiviseen esiopetukseen ja perusopetukseen.” (kohta 67)

CRPD-komitea katsoo lisäksi, että inklusiivinen koulutus tarkoittaa myös opettajien ja muun henkilöstön tukemista muun muassa siten, että he saavat tarvitsemaansa koulutusta, jossa he voivat omaksua keskeiset arvot ja taidot voidakseen mukautua inklusiivisiin oppimisympäristöihin (CRPD/C/CG/4, kohta 12. d).

CRPD-komitea määrittelee yleiskommentissaan myös sitä, mitä inkluusio ei ole: inkluusiota ei ole vammaisten oppilaiden sijoittaminen yleisiin koululuokkiin ilman, että esimerkiksi koulutuksen järjestämiseen, opetussuunnitelmaan sekä opetus- ja oppimisstrategioihin tehdään rakenteellisia muutoksia. Integraatio, eli vammaisten henkilöiden sijoittaminen yleisopetuksen oppilaitoksiin sillä oletuksella, että he sopeutuvat ko. laitosten vakiovaatimuksiin, ei myöskään automaattisesti takaa siirtymistä pois segregaatiosta, eli vammaisten ihmisten opetuksen järjestämisestä erillään vammattomista oppijoista (CRPD/C/CG/4, kohta 11).

• Avainsanat: inkluusio, juristi vastaa, koulu, YK:n vammaissopimus