11.11.2023

Oikeudet

Juristi vastaa: Miten kiusaamiseen pitää lain mukaan puuttua?

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjä puuttuu kiusaamistilanteeseen. Puuttumatta jättäminen tarkoittaa lain mukaan vammaisen henkilön syrjimistä. Kesällä 2023 voimaan tulleet muutokset tekivät puuttumisvelvoitteesta aiempaa vahvemman.

Tukiliiton lakineuvontaan tulee ajoittain yhteydenottoja tilanteista, joissa lapsi on joutunut vammansa vuoksi kokemaan kiusaamista. Kyse voi olla nimittelystä tai muunlaisesta häirinnästä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjä puuttuu tällaiseen tilanteeseen. Näillä tahoilla on asiasta tiedon saatuaan velvollisuus ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi. Puuttumatta jättäminen tarkoittaa lain mukaan vammaisen henkilön syrjimistä. Kesällä 2023 voimaan tulleet muutokset tekivät puuttumisvelvoitteesta aiempaa vahvemman.

Yhdenvertaisuuslaissa häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä, joka voi liittyä esimerkiksi vammaisuuteen. Häirintä luo halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin.

Häirintä voi olla puheita, ilmeitä tai eleitä. Häirintä ei aina kohdistu tiettyyn henkilöön, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään.

Näin ollen esimerkiksi sanan ”vammainen” käyttäminen haukkumistarkoituksessa voisi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää, vaikkei se kohdistuisi tiettyyn vammaiseen ihmiseen.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tai palveluntuottajalla tai koulutuksen järjestäjällä on siis velvollisuus puuttua tällaisten haukkumasanojen käyttöön. Puuttumattomuus voidaan katsoa syrjinnäksi, jolloin uhrilla on oikeus hyvitykseen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi auttaa syrjinnän uhria näissä tilanteissa. Asia on mahdollista viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.

Häirintään voi yhdenvertaisuuslain mukaan syyllistyä työntekijä, lapsi, oppilas tai opiskelija tai muu toimipaikassa tai oppilaitoksessa asioiva tai oleskeleva henkilö. Velvollisuus puuttua häirintään koskee myös tilanteita toimipaikan, koulun tai oppilaitoksen ulkopuolella silloin, kun toiminta on osa varhaiskasvatusta tai opiskelua. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset vierailut, retket ja tapahtumat.

Lain esitöissä ei tarkenneta toimia häirinnän poistamiseksi. Voidaan ajatella, että laki viittaa laajasti kaikkiin mahdollisiin varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän toimivaltaan kuuluviin toimiin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjien on varmistettava lapsille turvallinen ympäristö.

Häirintätilanteissa tulee siis tarpeenmukaisesti turvautua kaikkiin varhaiskasvatus- ja perusopetuslaissa sekä muussa koulutuslainsäädännössä säädettyihin keinoihin, joilla häirintä voidaan poistaa.

• Avainsanat: häirintä, juristi vastaa, kiusaaminen, koulu, lapsi, syrjintä, varhaiskasvatus, yhdenvertaisuuslaki