Lukutaito avaa ovia maailmaan
Digitalisoituminen on kasvattanut entisestään lukutaidon merkitystä. Tukea lukutaidon kohentamiseen kannattaa hakea iästä riippumatta, korostaa Jaana Märsynaho.
Elämme todellisessa tekstien maailmassa. Loputon määrä kirjoitettua tietoa ja viihdettä tulvii tauotta ulottuvillemme monien eri kanavien kautta.
”Lukemisen merkitys on vain kasvanut digitalisaation myötä. Osallisuus yhteiskunnassa edellyttää nykypäivänä varsin hyvää luku- ja kirjoitustaitoa”, hanketyöntekijä, kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho toteaa.
Ahaa! ‒ kirjasto aikuisten lukutaidon tukena -hankkeessa Oulussa ja Raahessa kehitetään uudenlaisia kirjaston palveluita aikuisille, jotka kaipaavat tsemppiä ja tukea lukutaitonsa kohentamiseen. Kyse ei suinkaan ole pienestä ryhmästä.
”Arvioiden mukaan jopa joka viidennellä aikuisella suomalaisella on eriasteisia haasteita oppimisessa”, Jaana Märsynaho kertoo.
Lukivaikeus puolestaan on yleisin oppimisvaikeus, ja sitä esiintyy 5‒10 prosentilla kaikista suomalaisista. Kehitysvammaisilla ihmisillä lukemisen ja kirjoittamisen pulmat ovat erittäin yleisiä.
”Lukutaidon pulmat voivat vaikuttaa ihmisen koko minäkuvaan ja pärjäämiseen elämässä.”
Jaana Märsynaho
Vaikuttaa valintoihin
Jaana Märsynahon mukaan lukemisen pulmat ovat yleisyydestään huolimatta monesti häpeän ja salailun aihe. Ihminen voi oppia hyvinkin taitavasti välttelemään tilanteita, joissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet kävisivät ilmi.
Seurauksena voi olla monenlaisia hankaluuksia ja suoranaista syrjäytymistä.
”Monet arjen tavalliset askareet vaativat nykyään lukutaitoa. Kansalaisten oletetaan hoitavan vaikkapa pankki- ja terveysasioitaan omatoimisesti netissä. Kelan lomakkeiden täyttäminen on hankalaa kenelle tahansa. Digi- ja lukutaito kulkevat tiukasti käsi kädessä.”
Lukemisen haasteet voivat vaikuttaa moniin elämän isoihin valintoihin. Ne saattavat estää ihmistä edes kokeilemasta, onnistuisiko kouluttautuminen omaan haaveammattiin. Työpaikan löytäminen edellyttää työhakemuksen, ansioluettelon ja muiden asiakirjojen kirjoittamista.
Ja kun paikka työelämässä aukeaa, ohjeet ovat usein pitkälti kirjallisia sen sijaan, että perehdyttämistä saisi suullisesti työtovereilta. Tämä voi johtaa alisuoriutumiseen, uusien haasteiden välttelemiseen tai suoranaisiin vaaratilanteisiin työssä.
”Lukutaidon pulmat voivat siis vaikuttaa ihmisen koko minäkuvaan ja pärjäämiseen elämässä. Syntyy negatiivisten ajatusten kierre”, Jaana Märsynaho kuvailee.
Hänen mukaansa jopa masennuksen ja uupumuksen taustalla voivatkin toisinaan vaikuttaa lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat.
Erota luotettava tieto
Ahaa!-hankkeessa tavoitteena on tukea niin kutsuttua monilukutaitoa.
”Perinteisesti lukemisen on mielletty tarkoittavan ennen kaikkea fyysisen paperisen kirjan lukemista. Monilukutaidosta puhuttaessa taas ajatellaan, että tekstit voivat olla missä muodossa tahansa. Äänikirjojen kuunteleminen tai uutisten seuraaminen puhelimesta kuuluvat yhtä lailla lukutaitoon”, Jaana Märsynaho sanoo.
Pelkkä mekaaninen lukusuoritus ei riitä. Tärkeä osa monilukutaitoa on sisällön ymmärtäminen: mitä tekstissä sanotaan ja mikä siinä on minulle tärkeää. Informaation kyllästämä nyky-ympäristö myös vaatii ihmisiltä entistä parempaa kykyä erottaa luotettava tieto esimerkiksi erilaisista vaikuttamisyrityksistä.
Toisaalta teknologia voi auttaa löytämään ratkaisuja lukemisen pulmiin. Älylaitteiden avulla kirjoitettu teksti on mahdollista kuunnella ääneen luettuna. Sama toimii myös toisinpäin: puhelimeen voi sanella viestin, joka muuttaa sen tekstiksi.
Puhelimessa tai tabletissa kannattaa myös kokeilla tekstin muuttamista itselle mahdollisimman helppolukuiseen muotoon. Kirjainkoon kasvattaminen tai mahdollisimman selkeään fonttiin eli kirjaintyyppiin vaihtaminen voivat auttaa.
”Ja itse vaihdan mielelläni tekstin vitivalkoisen taustan hieman ruskeansävyiseksi. Se auttaa minua hahmottamisessa”, Jaana Märsynaho antaa vinkin.
Lukupiiri väsyneille
Jaana Märsynaho kannustaa tarttumaan rohkeasti lukemisen haasteisiin ja hakemaan apua alkuun pääsemiseksi.
”Kirjasto on hyvä paikka aloittaa. Me kirjastoissa työskentelevät olemme tekstien ja lukemisen ammattilaisia. Kirjaston palveluiden käyttäminen ei todellakaan edellytä täydellistä lukutaitoa. Kirjastonhoitajilta kannattaa kysyä vinkkejä kirjoista. lehdistä ja muista materiaaleista.”
Ahaa!-hankkeessa on kehitetty erilaisia keinoja tukea lukemisesta kiinnostuneita mutta tukea kaipaavia. Väsyneiden lukupiirissä luetaan kiinnostavia, ohuita kirjoja ja keskustellaan niistä.
Oppimisen olohuone on avoimien ovien palvelu, jossa tehdään esimerkiksi lukitestausta ja tutustutaan erilaisiin lukemista ja keskittymistä helpottaviin apuvälineisiin ja sovelluksiin. Lukupönkkä-ryhmissä taas jutellaan pienessä tutussa porukassa esimerkiksi lukemisen apuvälineistä ja kirjaston palveluista sekä tehdään vaikkapa sanataideharjoituksia.
Helppo tulla
Jaana Märsynahon visiossa nimenomaan kirjastot voisivat olla se paikka, jonka puoleen jokainen lukemiseensa tukea kaipaava voisi luontevasti kääntyä.
Tämä rooli sopii kirjastoille hänen mielestään monesta syystä. Meillä on Suomessa edelleen laaja kirjastoverkosto ja kattavat maksuttomat kirjastopalvelut. Monin paikoin kirjasto toimii jo valmiiksi kansalaisten olohuoneena, johon eri-ikäiset ihmiset tulevat viettämään aikaa.
Jaana Märsynaho kuitenkin huomauttaa, ettei kirjasto välttämättä näyttäydy kaikille yhtä helposti lähestyttävänä. Monella aikuisella ei ole koskaan ollut kirjastokorttia eikä siis kokemusta kirjaston käyttämisestä.
”Silloin voi olla iso kynnys astua sisään ensimmäisen kerran. Kirjastojen pitääkin jalkautua kertomaan palveluistaan ihmisten luo. Ja esimerkiksi kirjastojen nettisivujen sekä lainaus- ja palautusautomaattien tulee olla mahdollisimman selkeäkäyttöisiä ja saavutettavia.”
Ei koskaan myöhäistä
Lukutaidon kohentaminen ei Jaana Märsynahon mukaan ole myöhäistä missään iässä. Se voi tuoda arkeen paljon hyötyä ja hupia. Asioiden hoitaminen helpottuu. Itsetunto nousee, ja on aiempaa mukavampi mennä uusiin lukutaitoa edellyttäviin tilanteisiin.
”Kirjojen ja äänikirjojen kautta ihmiselle avautuu tarinoiden rikas maailma. Hän pääsee uusiin paikkoihin ja aikakausiin. Sanavarasto karttuu”, Jaana Märsynaho sanoo.
Tutkimuksissa on havaittu, että lukeminen parantaa monin tavoin fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Sosiaaliset taidot, kyky empatiaan ja keskittyminen kohenevat. Stressi lievittyy.
”Lukeminen jopa pidentää elinikää”, Jaana Märsynaho kertoo.
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa
Vinkkejä aloittamiseen
- Muun muassa nämä keinot voivat helpottaa lukemista:
- Tutustu kirjastossa selkokielisiin ja isotekstisiin kirjoihin. Kysy vinkkejä henkilökunnalta.
- Kokeile myös äänikirjojen kuuntelemista. Kaupallisten äänikirjapalveluiden lisäksi tarjolla on maksuton Celia-saavutettavuuskirjasto celia.fi. Celian käyttöoikeuden saa, jos on lukemisen haasteita.
- Valitse kirjoja tai lehtiä aiheista, jotka sinua kiinnostavat.
- Etene pienin askelin. Ota tavoitteeksi lukea alussa vaikkapa pari sivua kerrallaan.
- Lue rauhallisessa ja viihtyisässä paikassa.
- Mieti, mihin aikaan päivästä haluat lukea. Onko sopivin hetki vaikkapa illalla juuri ennen nukkumaanmenoa vai heti aamulla?
- Pieni liike voi helpottaa keskittymistä. Kokeile esimerkiksi stressipallon puristelemista lukiessa.
- Tutustu lukukalvoihin, -viivaimiin ja muihin lukemisen apuvälineisiin.
- Hyödynnä digilaitteiden helppokäyttö- ja tekstin kuuntelemisominaisuuksia.
- Lisätietoa: Erilaisten oppijoiden liitto eoliitto.fi ja Ahaa!-hanke ouka.fi/ahaa.
Artikkeli kuuluu teemaan (3/8)
Elinikäinen oppiminen
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
TarinatLauluja arjen rosoiselta puolelta
Viivi Laakso rakastaa suomen kieltä, kirjoittamista ja musiikkia. Hän haluaa kertoa tarinoita ihmisistä, jotka eivät kuulu suomalaisen yhteiskunnan lottovoittajiin.
-
Tarinat”Rahan riittäminen ahdistaa”
Helsinkiläinen Pauliina haluaisi ehdottomasti tehdä mieluummin töitä kuin hakea työkyvyttömyyseläkettä. Nyt asumistuen leikkaukset ja hintojen nouseminen kuitenkin pelottavat.
-
Tarinat”Palkkaa voi itse vaatia”
Jarkko Karhapää onnistui muuttamaan avotyönsä palkkatyöksi. Työt pesulassa pysyivät samoina kuin ennenkin, mutta arjessa on nyt uutta pelivaraa aiempaa suurempien tulojen ansiosta.