10.2.2025

Tarinat

Yhdessä kohti äänestämistä

Miten auttaa tukea tarvitsevaa läheistä äänestyspäätöksen tekemisessä? Puolueisiin ja ehdokkaisiin voi lähteä tutustumaan yhdessä uteliaasti ja avoimin mielin. Tuen antajan ei tarvitse pelätä omien kantojensa paljastamista.

Äänestyskoppi kuuluu niihin harvoihin paikkoihin, joissa kaikki kansalaiset ovat aidosti tasavertaisia. Jokaisen antama ääni merkitsee yhtä paljon. Tämä on yksi painava peruste, miksi tukea tarvitsevaa läheistä kannattaa tukea ja rohkaista äänioikeuden käyttämiseen.

Suunnittelija, hankepäällikkö Pia Mölsä Tukiliitosta huomauttaa, että vaalit tarjoavat lisäksi hyvän tilaisuuden tehdä omia päätöksiä.

”Vaihtoehdot ovat valmiiksi olemassa, joten asetelma on selkeä. Eikä päätöksestä voi seurata mitään sen pahempaa kuin että puolue tai ehdokas alkavat kaduttaa myöhemmin. Ja aina tulevat seuraavat vaalit, joissa on mahdollista muuttaa mieltä ja valita toisin. Äänestäminen on siis turvallinen tapa opetella monia tärkeitä taitoja elämää varten.”

Yhteiskunnan toimintaan osallistuminen on elämänmittainen prosessi. Parissa viikossa ennen vaaleja ei kukaan ehdi omaksua koko suomalaista puoluejärjestelmää ja demokratian periaatteita. Siksi yhteiskunnasta ja vaikuttamisesta olisi hyvä jutella muulloinkin kuin juuri ennen vaaleja.

”Koulussa toivottavasti jokainen tukea tarvitseva kansalainen saa demokratiakasvatusta. Ihanteellista olisi, jos sitä olisi tarjolla kaikissa muissakin elämänvaiheissa. Aina vaalien lähestyessä tiedon ja tuen tarve tietysti korostuu”, Pia Mölsä sanoo.

Ei koskaan myöhäistä

Tuen antajan aika ja voimavarat määrittelevät pitkälti, kuinka perusteellisesti äänestyspäätöstä on mahdollista pohjustaa yhdessä.

”Aikaahan pystyy käyttämään vaikka loputtomasti puolueisiin ja ehdokkaisiin perehtymiseen. Mutta pienikin yhteinen vaaliasioiden pohdiskelu on parempi kuin ei mitään”, Pia Mölsä rohkaisee.

Ensimmäinen päätös on, haluaako ihminen ylipäänsä äänestää. Tukea tarvitsevan läheisen puolesta ei esimerkiksi kannata olettaa, etteivät vaalit kiinnosta koska eivät ole aiemminkaan innostaneet.

”Äänestämään voi todellakin mennä ensimmäisen kerran vasta viisikymppisenä – tai myöhemmin. Toisaalta yhtä lailla jokaisella on lupa päättää, että tällä kertaa en välitä äänestää.”

Pia Mölsän mukaan läheinen voi kysyä, miksei äänestäminen innosta. Mutta sen enempää painostamaan ei ole syytä ryhtyä. Aihe voi jäädä joka tapauksessa itämään ja ajatus äänestämisestä loksahtaa kohdalleen seuraaviin vaaleihin mennessä.

Rohkeasti vaalimökeille

Eri vaalien alla voi käydä läpi, mihin edustajat valitaan juuri näissä vaaleissa ja millaisiin asioihin heillä on valtaa vaikuttaa. Presidentinvaalien muutaman ehdokkaan asetelma on luultavasti helpompi hahmottaa kuin tämänkeväisten yhdistettyjen kunta- ja aluevaalien kokonaisuus.

Osa puolueista laatii puolue- ja vaaliohjelmistaan selkokieliset versiot. Ne tarjoavat yhden hyvän lähtökohdan tutkia, millaisia eroja puolueissa on. Myös netin vaalikoneita voi täyttää yhdessä ja tutustua ehdokkaiden vastauksiin.

”Uutta tietoa on yleensä parempi sulatella pieninä palasina kuin ahnehtia kerralla liikaa”, Pia Mölsä sanoo.

Vaalimökeille ja -tilaisuuksiin voi suunnata oman lähi-ihmisen kanssa tai kerätä kokoon isomman ryhmän esimerkiksi työtoiminnasta tai harrastuksesta. Etukäteen voi miettiä kysymyksiä ehdokkaille ja harjoitella niiden esittämistä.

”Ja sitten vaan rohkeasti jututtamaan ehdokkaita. Vaalien alla on tosi hyvä tilaisuus kohdata ja hiukan haastaakin kasvokkain nykyisiä ja tulevia päättäjiä.”

Kun tietoa tuntuu kertyneen riittävästi, on aika tehdä yhteenveto. Yhdessä voi muistella, mikä vaaliohjelma, puolue tai ehdokas jäi erityisesti mieleen ja minkä vuoksi.

Kokonainen kansalainen

Tuen antaja saattaa epäröidä, minkä verran omaa poliittista kantaa voi tuoda esiin. Pia Mölsän mukaan täydellistä puolueettomuutta ei tarvitse esittää. Liian ohjailemisen pelossa ei ainakaan pidä jättää tukea kokonaan antamatta.

”Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä, ja niistä keskusteleminen kuuluu normaaliin kanssakäymiseen. Ei ole tyrkyttämistä, jos kysyttäessä vastaa, miten aikoo äänestää. Lisäksi voi tähdentää, että tämä minun mielipiteeni on vain yksi monista ja että kannattaa kysellä myös muilta tutuilta.”

Erityisesti alue- mutta myös kuntavaaleissa valitaan edustajia, jotka päättävät tukea tarvitsevien ihmisten päivittäisistä palveluista ja muista arjen tärkeistä asioista. Pia Mölsä korostaa, ettei tukea tarvitsevaa ihmistä tarvitse tästä huolimatta kannustaa tekemään valintaansa ainoastaan ehdokkaiden vammaispoliittisten kantojen perusteella.

”Tukea tarvitseva ihminen on tasavertainen kansalainen ja kuntalainen – ei pelkkä vammaispalveluiden käyttäjä. Häntä voivat kiinnostaa enemmän aivan muut politiikan osa-alueet ja toiset lähipalvelut: vaikka kirjastot, liikuntapaikat tai julkinen liikenne.”

Läheinen voi toki vapaasti antaa oman äänensä nimenomaan vammaispalveluiden näkökulmasta.

Demokratian juhlapäivä

Varsinainen äänestämässä käyminen on koko valitsemisprosessin loppuhuipennus.

”Mekaaniseen äänestämiseen pitää tietysti myös saada riittävästi tukea”, Pia Mölsä toteaa.

Vaalipäivänä jokaisessa äänestyspaikassa on paikalla vaaliavustaja. Ennakkoäänestyksessä apua antavat vaalitoimitsijat.

Lisäksi äänestäjällä on aina oikeus käyttää apunaan myös itse valitsemaansa henkilöä, kuten omaista tai ohjaajaa. Ainoa rajoitus on, ettei tueksi vaalikoppiin voi ottaa ehdokkaana olevaa henkilöä tai hänen lähisukulaistaan.

Jokaiset vaalit ovat todellinen demokratian merkkipäivä, jota on aihetta juhlistaa. Hyvät vaalikahvit äänestämisen jälkeen ja illan ääntenjulkistuksen seuraaminen yhdessä ovat monen mielestä kivoja perinteitä.

Pia Mölsä muistuttaa, että positiivisen esimerkin voima on aina kaikkein voimakkain. Jos tukea tarvitseva ihminen on jo lapsuudenperheessään tottunut lähtemään aina vaalipäivänä koko perheen voimin iloisessa tunnelmassa äänestyspaikalle ja sen jälkeen munkkikahveille, suhtautuminen äänestämiseen on luultavasti myönteinen aikuisenakin.

”Huhtikuussa on siis jälleen hyvä tilaisuus demokratiakasvatukseen myös kaikissa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheissä. On iso juttu, jos vanhemmat puhuvat äänestämisestä arvostavasti ja kertovat tukea tarvitsevalle lapselle, että täysi-ikäisenä sinäkin pääset äänestämään.”

TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa (ja Pia Mölsän kuva: Merja Määttänen)

• Avainsanat: oikeudet, päätöksenteko, vaalit