Odotuksen jälkeen uuteen kotiin
Ryhmäkoti Kortteen valmistuminen Pudasjärvellä viivästyi vuosia hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi. Taimi Mannisen ja muiden asukkaiden mielestä lopputulos on odottamisen arvoinen.
Ryhmäkoti Kortteen sisätiloissa tuoksuu tuore puu. Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaalla on julistautunut Suomen hirsipääkaupungiksi, joten tietysti myös Kortteessa tärkeänä rakennusmateriaalina ovat massiiviset mäntyhirret.
Tämän rakennuksen valmistumista on todella odotettu. Uuden ryhmäkodin piti olla käytössä jo kolmisen vuotta sitten, mutta lopulta muuttamaan päästiin vasta tämän vuoden alussa.
”Tuntui pitkältä odottaa. Mutta nyt minulla on oma terassi, josta näkee kesällä torille”, Taimi Manninen huikkaa lähtiessään rollaattorin kanssa asioille.
Eniten viivästymiseen vaikutti valitus, jonka naapurikiinteistössä toimiva liikekeskus teki hallinto-oikeuteen. Valituksen eräänä perusteena oli, että ryhmäkoti veisi autopaikat lähialueella asioivilta. Viimein hallinto-oikeus totesi valituksen pääosin perusteettomaksi, eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt enää valituslupaa.
Odotteluaikana rakennuskustannukset ehtivät kuitenkin yleisen maailmantilanteen vuoksi nousta rajusti. Lisäviivettä aiheutti alkuperäisen urakoitsijan joutuminen yrityssaneeraukseen.
Kaiken tämän seurauksena ryhmäkotiin pääsyä odottaneet asukkaat joutuivat vuosiksi epätarkoituksenmukaisiin ja epäviihtyisiin väistötiloihin, jotka sijaitsivat syrjässä vanhassa terveyskeskuksessa.
”Täällä on parempi kuin terveyskeskuksessa. Siellä oli kylmää sisälläkin”, Anja Varpu arvioi.
Keskellä elämää
Vastuuyksikköpäällikkö Marja Lohvansuu sanoo, että muutto oli monessa mielessä todellinen helpotus. Avarien ja toimivien tilojen lisäksi Kortteessa tärkeää on keskeinen sijainti aivan Pudasjärven keskustassa palveluiden välittömässä läheisyydessä.
”Näin jälkikäteen ajatellen aika monelta pulmalta olisi säästytty, jos olisi päästy muuttamaan alkuperäisessä aikataulussa. Hankalissa ja syrjäisissä väistötiloissa ympäristö ei tukenut yhtään arjen aktiivisuutta.”
Marja Lohvansuun mukaan odotteluaikana ennätti jopa nousta huoli, ehtiikö osa asukkaista passivoitua ja laitostua peruuttamattomasti. Muuttamisen jälkeen monen toimintakyky ja aktiivisuus ovat onneksi nousseet silminnähden.
”Täällä keskustassa asukkaat näkevät ympärillä ihmisiä ja elämää, ja he myös itse näkyvät katukuvassa. On ihan eri asia lähteä ulos ja asioille, kun se onnistuu helposti muutamalla askeleella. Lisäksi tilat mahdollistavat monenlaiseen arjen tekemiseen osallistumisen.”
Kauppaan ja automaatille
Myös asukkaat kertovat, että moni uusi asia onnistuu nyt omatoimisesti.
”Kävelen joka paikkaan. Menen itse kävellen Säpäkkään. Jos tulee mieleen joku ostos, lähden tuonne kauppaan”, Riikka Sarajärvi kertoo.
Pudasjärven toimintakeskus Säpäkkä tosiaan sijaitsee vain muutaman sadan metrin etäisyydellä Kortteesta. Lähin kauppa on aivan naapurissa.
Riikka Sarajärven uuteen kaksioon mahtui vessaan oma pesukone. Yhdessä edunvalvojan kanssa sellainen päätettiin hankkia, ja nyt Riikka on alkanut pestä itse omat pyykkinsä. Hän esittelee tyytyväisenä pesukonetta ja pyykkitelinettä.
Niin ikään Anja Varpu on harjoitellut uusia juttuja.
”Minulla on nyt oma suihku. Olen oppinut pesemään itse hiukset ja vartalon. Olen alkanut ottaa itse päivävaatteet kaapista”, hän luettelee.
Lisäksi Anja Varpu on alkanut käydä itsenäisesti pankkiautomaatilla ja kaupassa.
”Sielläkin piipittelen itse tunnusluvun”, hän mainitsee.
Parasta on sauna
Innokkaita ja ylpeitä paikkojen esittelijöitä riittää vierailijoille jonoksi asti. Kortteessa on tilaa yhteensä 15 asukkaalle, joista jokaisella oma yksiö tai kaksio. Yksi asunto on varattu lyhytaikaiseen tarpeeseen esimerkiksi omaishoitajan lomien ajaksi.
Yhteisessä käytössä on muun muassa avara ja korkea keskustila. Siellä mahdutaan koko porukalla ruokailemaan, katsomaan televisiota, pelailemaan tai ihan vain hengailemaan ja viettämään aikaa.
”Ihan hyvin olen viihtynyt. Yhdessä katsotaan televisiota. Välillä on kiva mennä rauhassa omaan huoneeseen”, Anja Ilves kuvailee arjen sujumisesta.
Kaima Anja Varpu kertoo tutustuneensa muuttamisen jälkeen uusiin naapureihin yhteisissä puuhissa.
”Pelataan Kimbleä ja bingoa”, hän mainitsee.
Uuden ryhmäkodin kaikkein parhaasta paikasta vallitsee asukkaiden keskuudessa joka tapauksessa yhteisymmärrys. Lähes jokaisen mielestä se on ehdottomasti yhteinen esteetön sauna.
”Perjantaina aina saunotaan”, Anja Varpu kertoo viikon eräästä kohokohdasta.
”Löylyt on saunassa hyvät ja kuumat. Omassa suihkussa saa käydä aina, kun haluaa, aamulla tai illalla”, Marjaana Alatalo kertoo arjen pienistä iloista.
Oikeutettua ylpeyttä
Ohjaaja Virpi Ervasti kertoo, että moni seikka toimii niin ikään henkilökunnan näkökulmasta. Luonnonmateriaalien ansiosta akustiikka on erittäin hyvä, eikä edes iso yhteistila tunnu hälyiseltä ja kaikuvalta.
Myös paljon tukea tarvitsevien asukkaiden tarpeita on huomioitu. Lyhytaikaisen tarpeen asunnossa ja osassa muista asunnoista kulkee katossa nosturikisko, joka johtaa asunnon poikki kylpyhuoneeseen saakka. Näin yhden työntekijän voimin on mahdollista nostaa ja siirtää turvallisesti vessaan tai pesulle asukas, joka ei liiku itsenäisesti.
”Tilat ovat yksinkertaisesti toimivat ja kodikkaat. Odottamisen jälkeen tuntuu kivalta nähdä, kun asukkaat pääsevät viettämään omannäköistä ja aktiivista elämää”, Virpi Ervasti sanoo.
Jo muutaman ensimmäisen kuukauden aikana asukkaissa on hänen mukaansa näkynyt uudenlaista rohkaistumista ja toimijuutta.
”Ja ennen kaikkea he ovat tosi ylpeitä hienosta kodistaan ‒ ja syystäkin.”
”Julkisuus auttoi”
Tukiyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Timonen-Nissi oppi Kortteen valitusprosessista, että tukea tarvitsevien ihmisten puolesta täytyy pitää ääntä rakentavasti mutta jämäkästi.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Suunnilleen näin voisi tiivistää tuntemukset ryhmäkoti Kortteen vaiheista myös paikallisessa Erityistuki Erkat ry:ssä.
”Alussa oli huojentavaa kuulla, että erittäin tarpeellista ryhmäkotia aletaan rakentaa. Sitten työ viivästyi ja viivästyi, ja mieliala muuttui lähinnä vihaiseksi. Nyt yritämme taas keskittyä iloitsemaan lopputuloksesta, vaikka kaikki valitusprosessin aiheuttamat haavat eivät ole ihan parantuneet”, puheenjohtaja Sirpa Timonen-Nissi kertaa tapahtunutta.
Hän osallistui myös henkilökohtaisesti tapahtumiin. Valituksen hallinto-oikeuteen tehnyt yhtiö pyysi tukiyhdistyksen edustajia tapaamiseen kertoakseen omasta näkökannastaan.
”He yrittivät kyllä selittää, ettei kyse ole nimenomaan vammaisiin ihmisiin kohdistuvasta vastustamisesta. Mutta aivan vakuuttuneeksi en tullut.”
Sirpa Timonen-Nissin mukaan eräs kurjimmista seikoista prosessissa on ollut se, miltä vastustus on tuntunut Kortteen asukkaista.
”Heistä osa on tarkasti perillä paikallisista tapahtumista. Totta kai monelle tuli olo, ettei juuri heitä haluta naapureiksi.”
Keskusteluyhteys auki
Eräs oppi tapahtuneesta on Sirpa Timonen-Nissin mukaan se, että epäkohdat kannattaa nostaa julkisuuteen. Yle seurasi valitusprosessia pitkään ja teki aiheesta useita uutisia.
”Oli tosi hyvä, että haastatteluissa esiintyivät asukkaat ja heidän omaisensa itse kertomassa, mitä kaikkea odottamisesta konkreettisesti aiheutui.”
Timonen-Nissin mukaan jutut herättivät erityisesti omalla paikkakunnalla runsaasti huomiota ja saivat aikaan myötätuntoa asukkaita kohtaan.
”Ja tulipa pöyristyneitä kommentteja myös yhdistystovereilta ympäri Suomea. Yhdessä viestissä jopa kysyttiin, tarvitsemmeko täällä apua oikeustaistelussa.”
Toinen oppi on puheenjohtajan mukaan ollut, että keskusteluyhteys kannattaa pyrkiä pitämään auki kaikkiin suuntiin epäreilultakin tuntuvassa tilanteessa.
”Asioita ei edistä parhaiten, jos lähtee haastamaan riitaa. Rakentava ja rauhallinen keskustelu on aina parempi.”
Kortteeseen muuttaneilta ja heidän läheisiltään puheenjohtaja on kuullut hyvää palautetta uudesta kodista. Sauna on saanut erityismainintoja. Kesällä suunnitteilla on järjestää pihajuhlat yhdessä tukiyhdistyksen kanssa ja juhlia pitkän projektin päättymistä.
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
YhdistyksistäParasta tukiliittolaisuudessa juuri nyt?
Tukiliittolaiset läheltä ja kaukaa kokoontuivat Tampereelle liittokokoukseen ja sen oheistapahtumiin kesäkuun alussa. Kysyimme ihmisiltä, mikä tukiliittolaisuudessa on kaikkein parasta. Ja vastauksia löytyi.
-
Yhdistyksistä”Yhdistymiset ovat ainoa tie”
Tunturi-Lappi saa uuden tukiyhdistyksen, joka kattaa kolmen aiemman yhdistyksen toiminta-alueet. Outi Marttilan mukaan prosessi on vaatinut ajattelutavan muutosta.
-
Oikeudet, UutisetTukea tärkeään aikuistumisvaiheeseen
Nina Heräjärvi havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että vaikeasti vammaisten nuorten elämänlaatu heikkenee heidän siirryttyään varhaisaikuisuuteen.