Parasta tukiliittolaisuudessa juuri nyt?
Tukiliittolaiset läheltä ja kaukaa kokoontuivat Tampereelle liittokokoukseen ja sen oheistapahtumiin kesäkuun alussa. Kysyimme ihmisiltä, mikä tukiliittolaisuudessa on kaikkein parasta. Ja vastauksia löytyi.
Tukiliiton liittokokous pidettiin lauantaina 8.6.2024 Tampereella Tampere-talossa. Moni tuli paikalle jo perjantaina osallistuakseen Tulppaanitalolla Hyvinvoinnin äärellä -iltapäiväseminaariin ja liittohallituksen järjestämään iltatilaisuuteen. Ja varsinkin tavatakseen vanhoja ja uusia ystäviä.
Kasvotusten kohtasi viikonlopun tapahtumissa runsaat sata tukiliittolaista. Lisäksi lähes 200 katsojaa seurasi seminaaria ja kokousta ruudun kautta.
Selvitimme, mikä tukiliittolaisia yhdistää.
”Tietenkin ihmiset”
Leena Jokipakka Tampereelta (pääkuvassa vas.), Sari Sepponen Helsingistä ja Berit Perälä Kauhavalta ovat tunteneet toisensa kauan, muun muassa liittohallitustyön kautta. Kaikkien mielestä parasta tukiliittolaisuudessa on nyt ja aina ollut sama asia: ihmiset, tietenkin.
”Olen myös saanut paljon tietoa ja viisastunut hallitustyön kautta. Välillä se on tuonut myös raakaa realismia, kun näkee selvemmin, miten vaikea tilanne todella on”, sanoo Sari Sepponen.
”Tukiliitossa yritetään etsiä tulevaisuuden ratkaisuja sopivassa etukenossa”, lisää tälläkin hetkellä hallitukseen kuuluva Berit Perälä.
Välillä ajan muuttuminen mietityttää heitä. Kun ihmiset löytävät vertaistukea älypuhelimistaan, mihin tukiyhdistyksiä vielä tarvitaan?
”Minä uskon monimuotoisuuteen. Vertaisuus voi olla tätä – ihmisiä kasvotusten, mutta se voi löytyä muualtakin, esimerkiksi somesta. Siinä voi nähdä myös aaltoliikettä: korona vei meidät ruutuihin, mutta nyt kaipaamme taas livekontaktiin”, pohtii Leena.
”Tukea, ajatuksia ja yhteistä vaikuttamista”
Emma Hetevuo kertoo olevansa suht tuore vahvistus Haminan Erkkojen hallituksessa, vaikka oman äidin kautta toiminta onkin jo ollut tuttua.
”On kiva olla ensimmäistä kertaa mukana liittokokousviikonlopussa, ja tämä seminaari on ainakin ollut tosi mielenkiintoinen”, Emma kertoo seminaarin tauolla.
Samuli Hetevuo on lähtenyt Emman kaveriksi liittokokousviikonlopun viettoon.
Espoolainen Pirjo Hartikainen pitää tärkeänä seminaarissa ja liittokokouksessa käsiteltäviä asioita ja yhteistä tekemistä. ”Tukiliittolaisuudessa on parasta juuri tuen saaminen, ajatusten vaihtaminen ja vaikuttaminen tärkeisiin asioihin.”
Samaa mieltä oli myös vieressä seisova Hannu Hyvättinen.
”Yhdistystreffit ja yhteinen tekeminen”
”Parasta on yhdistystreffit, joissa pääsee vaihtamaan yhdessä ajatuksia. Ylipäänsä yhteinen tekeminen, erilaiset koulutukset ja vaikuttaminen ovat tärkeitä asioita. On hienoa, että voimme yhdessä keskustella tulevaisuuden näkymistä”, kiteyttää koko porukka.
”Yhteisöllisyys kantaa kaiken yli”
Kaarina Lehto viettää tänä vuonna tukiliittolaisuuden 50-vuotisjuhlaa.
”Vuonna 1974 perustin Toholammen-Lestijärven yhdistystä. Se ei enää ole sillä nimellä jäsenluettelossa, mutta minä olen toiminnassa mukana. Kauhajoen Kamujen taustatukihenkilönä aion jatkaa, mutta muuten tämä taisi olla viimeinen liittokokoukseni.”
Kaarinan mielestä paras juttu tukiliittolaisuudessa on ollut puoli vuosisataa sama:
”Yhteisöllisyys, kuitenkin, vaikka näissä kokouksissa nousee aina myös ristiriitoja ja protestihenkeä. Yhteisyys kuitenkin aina kantaa kaiken yli, vaikka sen muodot muuttuvat ajan myötä. Nyt yhteisöt syntyvät yhä enemmän myös somessa. Me vanhat sitä hirvittelemmekin, mutta kyllä minä ymmärrän, että niin se maailma nyt vaan nuorille toimii.”
”Vertaistukea ja yhteiset tavoitteet”
Lehtosten perhe on matkannut liittokokousviikonloppuun Ylitorniosta saakka. Matka on sujunut hyvin junalla. Vaikka matka onkin pitkä, he näkevät sen mahdollisuutena yhteiseen reissuun, jonka aikana pääsee liittokokouksessa kuulemaan tärkeistä aiheista. Lehtosten kanssa samassa kuvassa on Reetta Manner, joka on tullut Tulppaanitalolle Jyväskylästä.
”Tässä viikonlopussa ja tukiliittolaisuudessa ylipäänsä on parasta vertaistuki ja yhdessäolo. Täälläkin on tänään huomannut, että kun kaikilla on sama aihe mielessä ja samat toiveet ja tavoitteet, on asioista mukava keskustella”, Antti sanoo.
”On hyvä, että uskaltaa ja voi puhua mistä vain. Tukiliitosta saa myös paljon tukea yhdistystoimintaan”, Reetta jatkaa.
”Vertaisuus ja yhteiset puheenaiheet”
”Parasta tukiliittolaisuudessa on ollut 30 vuotta sama: vertaisuus. Yhteinen puheenaihe löytyy aina, ja se ei aina välttämättä ole se lapsi”, kiteyttää espoolainen Tuija Räty.
”No ihan juuri samat sanat olisin sanonut. Ei lisättävää”, lisää somerolainen Jaana Latva-Äijö.
Liittokokousta edeltävässä illanvietossa he juttelivat kuulumisista ja muistelivat aiempien kokousten käänteitä. Vaikeita asioita on joskus käsitelty pitkään ja hartaasti. Nyt esityslistalla ei ole mitään sellaista, joka etukäteen vaikuttaisi kovin monimutkaiselta.
”Mutta koskaan ei voi etukäteen tietää, mitä kokouksissa tapahtuu”, he nauravat.
”Aktiivinen toiminta omassa yhdistyksessä”
Tukiliiton harvinaistoiminnan johtaja Johanna Repo päätyi iltatilaisuudessa juttusille liittohallituksesta tuttujen tukiliittolaisten kanssa. Pia Kukkasniemi, Pieta Natunen, Leena Pekkanen ja Irene Piipponen tulevat lännestä, idästä ja etelästä, mutta kaikkia yhdistää aktiivinen toiminta omassa yhdistyksessä.
”Hyvä meininki ja positiivinen asenne”
Tampereen tukiyhdistyksestä tultiin joukolla liittokokoukseen: kuvassa on puolet hallituksesta.
”Meitä on vielä toiset samanlaiset, mutta he ovat nyt muualla tai seuraamassa kokousta etänä”, naurahtaa paikalla oleva porukka iloisesti.
Yhdistyksessä onkin meneillään tapahtumarikas vuosi, kun esimerkiksi pitkäaikainen toiminnanjohtaja Päivi Kaltio jää eläkkeelle ja uutta etsitään parhaillaan. Lisäksi on tekeillä uusi hyvä strategia.
”Meillä on hyvä tekemisen meininki ja yhteistyö toimii. Kun on positiivinen asenne ja nauru raikaa tapaamisissa, on helpompi käsitellä välillä sitten myös vakavampia aiheita”, he kertovat.
TEKSTI JA KUVAT Senni Östman ja Merja Määttänen
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Uutiset, Yhdistyksistä
”Me olemme olemassa ja meillä on vammaisvoimaa!”
Tukiliiton kokemustoimijoita, työntekijöitä ja jäsenyhdistysten ryhmiä oli mukana Vammaisvoimaa!-tapahtumassa Helsingissä elokuun lopussa. Tapahtumassa nostettiin esiin vammaisten ihmisten merkitystä ja arvoa yhteiskunnassa.
-
Tarinat
”On helpottavaa osata ja tietää”
Mauno Muholan mielestä uudet digitaidot helpottavat arjen asioiden hoitamista ja oman elämän hallintaa. Hän kannustaa muitakin lähestymään tietokoneita rohkeasti, mutta järki päässä.
-
Tarinat
Pienoismallien rakentajista tuli omanlaisensa perhe
Salossa kokoontuu joka arkitorstai porukka, joka rakentelee pienoismalleja, kahvittelee sekä jakaa elämän ilot ja surut. Kerhoa vetävät Taisto ”Tave” Sorola ja Hannele ”Hansu” Sorola, joille vapaaehtoistoiminta merkitsee hyvän mielen tuottamista.