6.1.2024

Oikeudet

Juristi vastaa: Miten tuen tarve vaikuttaa rikosvastuuseen?

Henkilön kehitysvammaisuus voi vaikuttaa siihen, tuomitaanko hänet tekemästään rikoksesta ja millainen rangaistus hänelle mitataan. Lisäksi kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tarvitsemaansa tukeen rikosprosessissa.

Kehitysvammainen tai vastaavaa tukea tarvitseva ihminen voi syyllistyä rikokseen siinä missä kuka tahansa muukin. Laki mahdollistaa kuitenkin, että kehitysvammaisuus otetaan huomioon toimenpiteistä luopumisen perusteena, syyntakeisuuden arvioinnissa ja rangaistuksen määräämisessä.

Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta ja että hän on syyntakeinen.

Rikoslain mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene ymmärtämään tekonsa luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on heikentynyt ratkaisevasti. Syyntakeettomaksi todettu henkilö on vapaa rangaistusvastuusta.

Rikoslaki tuntee lisäksi alentuneen syyntakeisuuden. Henkilö on alentuneesti syyntakeinen, jos hänen kykynsä ymmärtää tekonsa luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on tekohetkellä merkittävästi alentunut. Tällöin henkilö tuomitaan rangaistukseen, mutta alentunut syyntakeisuus on rangaistuksen lieventämisperuste.

Kehitysvamma ei silti automaattisesti tarkoita, että ihminen katsottaisiin syyntakeettomaksi tai alentuneesti syyntakeiseksi. Ratkaisevaa on tekijän kyky ymmärtää ja arvioida teon luonnetta taikka kontrolloida käyttäytymistään.

Syytetyn mielentila selvitetään pääsääntöisesti mielentilatutkimuksessa. Käytännössä niitä tehdään lähinnä henki- muissa vakavissa rikoksissa. Mielentilatutkimuksessa selvitetään esimerkiksi kehitysvammaisuuden vaikutus tekijän ymmärryskykyyn tai hänen kykyynsä säädellä käyttäytymistään. Tämä tarkoittaa muun muassa sen selvittämistä, onko tekijä ymmärtänyt, että tekoa ei saisi tehdä.

Syyntakeettomuudesta tai alentuneesta syyntakeisuudesta päättää lopulta tuomioistuin. Se voi arvioida syyntakeettomuutta toisin kuin oikeuspsykiatriset mielentilalausunnot. Jos tuomioistuin katsoo tekijän syyntakeettomaksi, hänet voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon tai erityishuoltoon.

Rikoksesta epäillyn ymmärryskyky voi tulla arvioitavaksi jo esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Syyttäjä voi tietyin edellytyksin päättää, ettei esitutkintaa tehdä tai että se lopetetaan.

Tällainen päätös voi perustua esimerkiksi siihen, että oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina rikoksesta epäillyn henkilökohtaisiin oloihin nähden. Epäillyn henkilökohtaiset olot puoltavat syyttämättä jättämistä esimerkiksi, jos hän on vaikeasti sairas. Valtakunnansyyttäjän ohjeen mukaan tarkoituksenmukaista saattaa olla jättää syyte nostamatta myös, jos epäilty on sijoitettuna laitoshoitoon. Tällaiset seikat voivat tulla arvioitaviksi kehitysvammaisella tai vastaavaa tukea tarvitsevalla epäillyllä.

YK:n vammaissopimuksen artikla 13 edellyttää varmistamaan vammaisille henkilöille oikeussuojan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kehitysvammaisella tai vastaavaa tukea tarvitsevalla epäillyllä on oikeus saada tarvitsemaansa tukea rikosprosessin kaikissa vaiheissa. Tuki voi olla tarpeen asioiden ymmärtämiseen sekä oman mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisemiseen.

• Avainsanat: juristi vastaa, kehitysvamma, rikos, rikosvastuu