Tukea tärkeään aikuistumisvaiheeseen
Nina Heräjärvi havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että vaikeasti vammaisten nuorten elämänlaatu heikkenee heidän siirryttyään varhaisaikuisuuteen. Tätä voidaan estää laadukkaan julkisen terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuspalveluiden avulla.
Kirjoittaja
Mari Vehmanen
Tukiviestin päätoimittaja
Aikuistuminen on monesti elämänvaihe, jossa vaikeasti vammaisten nuorten elämänlaatu heikkenee. Tällaisen havainnon kasvatustieteen tohtori Nina Heräjärvi teki viime vuoden lopulla hyväksytyssä väitöskirjassaan.
Hän itse on paitsi aihepiiriin perehtynyt tutkija myös 28-vuotiaan liikuntavammaisen nuoren miehen äiti sekä erityisopettaja ja erityispedagogiikan yliopisto-opettaja.
”Valitsin tämä aiheen, koska meiltä on tähän asti puuttunut konkreettinen ja vertaisarvioitu tieteellinen tutkimustieto nuorten tilanteesta. Tutkimuksen tulokset tukivat kokemuksia omasta perheestä ja tuttavapiiristä”, Nina Heräjärvi sanoo.
Hän tutki väitöskirjassaan tilastomenetelmin 74:n vaikeasti liikuntavammaisen 19–22-vuotiaan nuoren elämänlaatua, toisen asteen koulutuksen suorittamiseen liittyviä tekijöitä ja kokemuksia julkisesta terveydenhuollosta. Kaikki tutkitut olivat siis hiljattain siirtyneet lapsille suunnatuista palveluista aikuispuolelle.
Reilulla puolella tutkituista oli liikuntavamman lisäksi kehitysvamma.
”Selkeä tulos oli, että näiden nuorten elämänlaatu on heikompaa kuin vammattomilla nuorilla. He kokevat huonommaksi niin fyysisen, sosiaalisen kuin myös elinympäristönsä elämänlaadun. Eräs merkittävä elämänlaatua alentava seikka ovat kivut”, Nina Heräjärvi kertoo.
Hänen mukaansa tämä osoittaa, ettei terveydenhuolto riittävästi tunnista ja hoida tukea tarvitsevien nuorten terveysongelmia.
Pakko muuttaa
Yhdelläkään tutkimuksen nuorista ei ollut työstä saatavia ansiotuloja. Nina Heräjärvi havaitsi runsaasti puutteita niin ikään toisen asteen koulutuspalveluiden nuorille tarjoamassa tuessa.
Opinnot saattavat estyä kokonaan luku- ja kirjoitustaidon pulmien vuoksi. Lain mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus toisen asteen opintoihin.
Lisäksi käytännössä kaikki toisen asteen erityisopetus järjestetään isoissa kaupungeissa. Tämä asettaa syrjemmässä asuvat nuoret eriarvoiseen asemaan.
”Maaseudulla asuvan nuoren pitäisi olla 15‒16-vuotiaana valmis jättämään perheensä ja muuttamaan kauas koulutuksen perässä. Yleensä vammatonkin nuori kaipaa tuossa iässä vielä kovasti vanhempien ja perheen tukea.”
Nina Heräjärvi huomasi tutkimuksessaan myös, ettei nuorten alhaiseksi kokema elämänlaatu nouse iän myötä. Vaikeasti liikuntavammaisille nuorilla miehillä kokemus omasta elämänlaadusta on erityisesti psyykkisesti ja sosiaalisesti huonompi kuin samanikäisillä vaikeasti liikuntavammaisilla naisilla.
Nina Heräjärven mukaan tulokset osoittavat huono-osaisuutta, joka jää yhteiskunnassa pitkälti huomiotta.
”Yhteiskunta painottaa muita ryhmiä, ja kuitenkin juuri nämä nuoret ovat niitä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Mielestäni tämä on hyvin huolestuttavaa valtiossa, joka on luvannut pitää huolta erityisesti heikoimmistaan.”
Lääkäreille koulutusta
Tulosten perusteella Nina Heräjärvi esittää muutamia keskeisiä toimenpidesuosituksia. Toisen asteen erityisammattiopintoihin tulisi lisätä mahdollisuuksia virtuaaliseen ja etäohjaukseen. Tämä hyödyttäisi erityisesti maaseudun ja pikkupaikkakuntien nuoria.
Terveydenhuoltoon Nina Heräjärvi ehdottaa sairaaloiden yhteyteen moniammatillisia yksiköitä, joihin olisi keskitetty vaikeasti vammaisten ihmisten terveydentilan säännöllinen seuranta. Monissa muissa Pohjoismaissa on tällainen järjestelmä.
Lisäksi kaikkien lääkäreiden peruskoulutukseen tulisi lisätä vammaisuutta käsitteleviä sisältöjä.
”Moni vammainen ihminen kohtaa nyt terveyskeskuksissa ammattilaisia, joiden tiedot ja kokemus vammaisuudesta ovat lähes olemattomat. Tämä ei ole ammattilaistenkaan etu.”
Terveydenhuoltoon tarvitaan myös parempia palautejärjestelmiä. Palveluiden käyttäjien kokemusten avulla palveluita on mahdollista kehittää.
Nina Heräjärvi kehittikin väitöskirjassaan elämänlaadun toimeenpanon palautemallin, joka on tarkoitettu koulutus- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
Nina Heräjärvi aikoo yliopisto-opettajan työn ohessa jatkaa aihepiirin tutkimista.
”Etsin osallistujiksi 16‒27-vuotiaita eri tavoin vammaisia nuoria. Toivon yhteydenottoja, sillä heidän sanansa on sitä kaikkein arvokkainta tietoa aiheesta”, hän sanoo.
Tutkijan suosituksia
Nina Heräjärvi, kasvatustieteen tohtori
- Lisätään etä- ja virtuaaliohjausta erityisammattiopintoihin.
- Perustetaan terveydenhuoltoon moniammatillisia tiimejä, jotka erikoistuvat tukea tarvitsevien ihmisten terveyden seurantaan.
- Sisällytetään lääkäriopintoihin tietoa vammaisuudesta.
- Kehitetään terveys- ja koulutuspalveluiden palautejärjestelmiä.
Tukena Tapiontuvassa asuu onnellinen mies
Eetu Koikkalainen muutti vuodenvaihteessa ensimmäiseen omaan kotiinsa vasta valmistuneeseen Tukena Tapiontupaan Lappeenrantaan. Samalla toteutui toive omasta keltamustasta Lappeenrannan SaiPa -kodista.
Lue lisää aiheestaTukena Tapiontuvassa asuu onnellinen mies
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
UutisetAikakoneella osallisuuden jäljille
Osallisuus-teatterin aikakone vie läpi vuosikymmenten ja lähes 1500 yhteisöelokuvan. Ari Impola ja kehitysvammaisten ihmisten tekijäyhteisö tekee haaveista totta Satakunnassa.
-
Oikeudet, TarinatJalat tahtovat maailmalle
Krista Peltonen on antanut pojalleen Alexille rakkautta ja itsenäisen elämän eväitä pian 25 vuotta. Lisäksi perhe on tarvinnut tukea, jonka saamiseen on tarvittu Tukiliiton lakineuvonnan apua, useissa eri elämänkäänteissä.
-
Uutiset, Yhdistyksistä”Me olemme olemassa ja meillä on vammaisvoimaa!”
Tukiliiton kokemustoimijoita, työntekijöitä ja jäsenyhdistysten ryhmiä oli mukana Vammaisvoimaa!-tapahtumassa Helsingissä elokuun lopussa. Tapahtumassa nostettiin esiin vammaisten ihmisten merkitystä ja arvoa yhteiskunnassa.