
Aktiivisuus edellyttää kannustusta ja tukea
Etenkin nuorten alle 29-vuotiaiden aktiiviseen arkeen tulee kiinnittää huomiota, kirjoittaa Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa ‒ tapahtuupa tämä sitten kotona tai kodin ulkopuolella.

Kirjoittaja
Petri Liukkonen
Tukiliiton puheenjohtaja
Ruokailutottumukset kytkeytyvät olennaisesti osaksi hyvää arkea. Nuoria tulee tukea ruokavalinnoissa. Syömistottumukset vaikuttavat jaksamiseen ja suorituskykyyn. Säännöllinen ruokailurytmi ja monipuolinen ravinto tukevat aktiivisen arjen toteutumista.
Digitalisaatio ja teknologia näyttelevät merkittävää roolia monen nuoren arjessa. Viimeiset 20 vuotta ovat olleet digitalisaation kiivasta esiinmarssia. Parikymppinen nuori on teknologianatiivi, jolle muun muassa kännykän moninaiset ominaisuudet ovat arkipäivää.
Samalla on syntynyt huolta, miten nuoret käyttävät teknologiaa päivittäisessä elämässään. Esimerkiksi TikTok- ja YouTube-videoiden seuraaminen ja mobiilipelien pelaaminen vaikuttavat nuoreen ja hänen kokemusmaailmaansa.
Toinen merkittävä muutos ovat etänä toteutettavat asiat, kuten opiskelu tai päivätoiminta verkossa. Riippuu näkökulmasta, koetaanko digiympäristössä pörrääminen aktiivisuudeksi vai passiivisuudeksi.
Omaa tytärtäni läheltä seuratessa olen saanut todistaa aitoja wau-kokemuksia verkossa mutta myös somen ja videoiden haittapuolen eli liikunnan vähenemisen.
Riippuu näkökulmasta, koetaanko digiympäristössä pörrääminen aktiivisuudeksi vai passiivisuudeksi.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kiinnitetään tänä päivänä huomiota kouluissa ja oppilaitoksissa. Nuoret pohtivat tuetusti tulevaisuuttaan, unelmiaan ja tavoitteitaan.
Millaista työtä he haluavat tehdä? Mistä muodostuu hyvä arki?
Oman elämän suunnittelu luo pohjaa tulevaisuuden aktiiviselle arjelle. Jyväskylässä toteutetaan Tuu mukaan -toimintaa, joka on aktivoinut useita kymmeniä nuoria. Pointtina on, että nuoret suunnittelevat toiminnan ja toteuttavat sen yhdessä ohjaajien ja avustajien kanssa. Nuoret ovat vahvasti sitoutuneita tekemiseen juuri siksi, että he pääsevät vaikuttamaan sisältöön.
Sosiaaliset suhteet omanikäisten kanssa ovat tärkeitä jokaiselle nuorelle. Tukea tarvitsevalla nuorella on usein haasteita kavereiden löytämisessä. Kotipaikkakunnalla ei välttämättä ole harrastus- tai kohtaamismahdollisuuksia, joista nuori olisi kiinnostunut.
Itsenäisesti elävillä nuorilla pulmat päästä paikasta toiseen voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden jatkuvuutta.
Havaintoja omasta ja muista nuorista tehneenä olen huomannut, kuinka tärkeitä ystävyyssuhteet heille ovat. Vanhempana haluan tarjota tukea ja mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen.
Näin alkuvuodesta jokaisella on myös hyvä hetki miettiä omakohtaisesti, kuinka aktiivista oma elämä on ja miten sitä hallitsee.
Artikkeli kuuluu teemaan (1/6)
Aktiivinen arki
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Uutiset
Voisivatko kehitysvammaiset ihmiset opiskella korkeakouluissa?
Monissa Euroopan maissa kehitysvammaisilla ihmisillä on jo mahdollisuus opiskella korkeakouluissa yhdessä muiden kanssa. Tukiliiton kokemus- ja Me Itse -toimijat kertovat, miksi meilläkin kannattaisi kokeilla.
-
Sanottua
Kaltoinkohtelu näkyväksi
Esiin nousseet tapaukset osoittavat, että tukea tarvitsevien ihmisten palveluissa kokema kaltoinkohtelu on todellinen ilmiö. Tarvitsemme toimenpideohjelman kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, kirjoittaa Susanna Rieppo.
-
Sanottua
Saa puhua!
Ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja vasta, kun niiden olemassaolo on tunnustettu. Tukiviestin teematuottaja Mari Vehmanen kutsuu vaiettujen aiheiden äärelle.