
Oikeus oppia läpi elämän
Oikeus oppia koskee meitä kaikkia, sanoo Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen.

Kirjoittaja
Petri Liukkonen
Tukiliiton puheenjohtaja
Elinikäisen oppimisen käsite yhdistetään usein urakehitykseen tai itsensä kehittämiseen. Se on kuitenkin paljon enemmän. Se on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ihmisenä, kokea uusia asioita ja nauttia oppimisen ilosta missä tahansa elämänvaiheessa.
Tämä koskee kaikkia meitä – riippumatta taustasta, iästä tai vaikkapa vammaisuudesta.
Usein ajatellaan, että oppiminen kuuluu vain kouluihin ja nuoruuteen. Nuoruuden opiskeluvuosista siirrytään kohti uudenlaisia vaatimuksia, mutta se ei tarkoita, että oppiminen pitäisi unohtaa. Myös kehitysvammaisen ihmisen elämässä elinikäinen oppiminen voi olla avain aktiivisempaan ja täyteläisempään elämään.
Lukutaidon kehittäminen on yksi konkreettinen tapa parantaa elämänlaatua. Lukutaitoa pidetään helposti itsestäänselvyytenä, mutta todellisuudessa se on monille haaste.
Lukemisen harjoittelu ja siinä kehittyminen avaavat uusia maailmoja. Kirjojen kautta voi matkustaa mielikuvituksen siivin, oppia uutta ja syventää tietoa maailmasta.
Nykymaailmassa digitaalisista taidoista on merkittävää hyötyä. Lisäksi ne tarjoajat huvia ja iloa. Digitaaliset palvelut ovat osa arkeamme, ja niiden kautta hoidamme asioita, viestimme läheistemme kanssa ja haemme tietoa.
Kehitysvammaisille ihmisille digitaitojen oppiminen mahdollistaa osallistumisen laaja-alaisesti elämään. Digitaitojen opettaminen ja oppiminen voidaan toteuttaa myös ilman suuria resursseja. Pienin askelin on mahdollista ottaa haltuun uusia taitoja.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi viestintäsovellusten käyttöä tai netistä löytyvien videoiden katsomista. Tärkeintä on rohkaistua kokeilemaan ja antaa mahdollisuus oppia kokeilemisen kautta.
Jatkuva oppiminen tuo mukanaan iloa ja onnistumisen tunteita. Kehitysvammaisilla ihmisillä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uuden reseptin opettelua, pelien pelaamista tai uuden käsityötaidon omaksumista. Pienetkin saavutukset ovat suuria voittoja.
Elinikäinen oppiminen on myös tapa pysyä mukana yhteiskunnassa. Se auttaa kehittämään omia taitoja ja osaamista ja vahvistamaan itsetuntoa. Tämä koskee myös tukea tarvitsevien ihmisten läheisiä. Kun opimme yhdessä, tuemme toisiamme ja luomme vahvemman yhteisön.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että elinikäisessä oppimisessa on haasteita. Ne liittyvät esimerkiksi resurssien, tuen tai sopivien oppimismateriaalien puutteeseen.
Digitaitojen oppiminen mahdollistaa osallistumisen.
Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Esteiden ylittäminen vaatii luovuutta ja sitoutumista. Voimme esimerkiksi hyödyntää teknologiaa ja soveltaa oppimismenetelmiä.
Yhtä tärkeää on luoda ympäristö, jossa jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi ja saa kannustusta. Elinikäinen oppiminen ei ole vain kaunis ajatus. Se on konkreettinen mahdollisuus, joka on kaikkien saavutettavissa.
Rohkaiskaamme itseämme ja toisiamme tarttumaan oppimisen mahdollisuuksiin. Näin voimme yhdessä rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen saa kokea oppimisen iloa elämänsä jokaisessa vaiheessa.
Artikkeli kuuluu teemaan (7/8)
Elinikäinen oppiminen
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Sanottua
Kaltoinkohtelu näkyväksi
Esiin nousseet tapaukset osoittavat, että tukea tarvitsevien ihmisten palveluissa kokema kaltoinkohtelu on todellinen ilmiö. Tarvitsemme toimenpideohjelman kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, kirjoittaa Susanna Rieppo.
-
Sanottua
Saa puhua!
Ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja vasta, kun niiden olemassaolo on tunnustettu. Tukiviestin teematuottaja Mari Vehmanen kutsuu vaiettujen aiheiden äärelle.
-
Sanottua
Kaikkien ääni kuuluviin vaaleissa
Sami Borgin mielestä vaalikoneisiin tutustuminen yhdessä on eräs hyvä keino kannustaa tukea tarvitsevaa läheistä äänestämään. Täydellistä ehdokasta ei yleensä löydy – eikä tarvitsekaan.