Oikeus oppia läpi elämän
Oikeus oppia koskee meitä kaikkia, sanoo Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen.
Kirjoittaja
Petri Liukkonen
Tukiliiton puheenjohtaja
Elinikäisen oppimisen käsite yhdistetään usein urakehitykseen tai itsensä kehittämiseen. Se on kuitenkin paljon enemmän. Se on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ihmisenä, kokea uusia asioita ja nauttia oppimisen ilosta missä tahansa elämänvaiheessa.
Tämä koskee kaikkia meitä – riippumatta taustasta, iästä tai vaikkapa vammaisuudesta.
Usein ajatellaan, että oppiminen kuuluu vain kouluihin ja nuoruuteen. Nuoruuden opiskeluvuosista siirrytään kohti uudenlaisia vaatimuksia, mutta se ei tarkoita, että oppiminen pitäisi unohtaa. Myös kehitysvammaisen ihmisen elämässä elinikäinen oppiminen voi olla avain aktiivisempaan ja täyteläisempään elämään.
Lukutaidon kehittäminen on yksi konkreettinen tapa parantaa elämänlaatua. Lukutaitoa pidetään helposti itsestäänselvyytenä, mutta todellisuudessa se on monille haaste.
Lukemisen harjoittelu ja siinä kehittyminen avaavat uusia maailmoja. Kirjojen kautta voi matkustaa mielikuvituksen siivin, oppia uutta ja syventää tietoa maailmasta.
Nykymaailmassa digitaalisista taidoista on merkittävää hyötyä. Lisäksi ne tarjoajat huvia ja iloa. Digitaaliset palvelut ovat osa arkeamme, ja niiden kautta hoidamme asioita, viestimme läheistemme kanssa ja haemme tietoa.
Kehitysvammaisille ihmisille digitaitojen oppiminen mahdollistaa osallistumisen laaja-alaisesti elämään. Digitaitojen opettaminen ja oppiminen voidaan toteuttaa myös ilman suuria resursseja. Pienin askelin on mahdollista ottaa haltuun uusia taitoja.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi viestintäsovellusten käyttöä tai netistä löytyvien videoiden katsomista. Tärkeintä on rohkaistua kokeilemaan ja antaa mahdollisuus oppia kokeilemisen kautta.
Jatkuva oppiminen tuo mukanaan iloa ja onnistumisen tunteita. Kehitysvammaisilla ihmisillä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uuden reseptin opettelua, pelien pelaamista tai uuden käsityötaidon omaksumista. Pienetkin saavutukset ovat suuria voittoja.
Elinikäinen oppiminen on myös tapa pysyä mukana yhteiskunnassa. Se auttaa kehittämään omia taitoja ja osaamista ja vahvistamaan itsetuntoa. Tämä koskee myös tukea tarvitsevien ihmisten läheisiä. Kun opimme yhdessä, tuemme toisiamme ja luomme vahvemman yhteisön.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että elinikäisessä oppimisessa on haasteita. Ne liittyvät esimerkiksi resurssien, tuen tai sopivien oppimismateriaalien puutteeseen.
Digitaitojen oppiminen mahdollistaa osallistumisen.
Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Esteiden ylittäminen vaatii luovuutta ja sitoutumista. Voimme esimerkiksi hyödyntää teknologiaa ja soveltaa oppimismenetelmiä.
Yhtä tärkeää on luoda ympäristö, jossa jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi ja saa kannustusta. Elinikäinen oppiminen ei ole vain kaunis ajatus. Se on konkreettinen mahdollisuus, joka on kaikkien saavutettavissa.
Rohkaiskaamme itseämme ja toisiamme tarttumaan oppimisen mahdollisuuksiin. Näin voimme yhdessä rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen saa kokea oppimisen iloa elämänsä jokaisessa vaiheessa.
Artikkeli kuuluu teemaan (7/8)
Elinikäinen oppiminen
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
SanottuaUuden ammatin opiskelu ei saa jäädä vain haaveeksi
Tukea tarvitsevien ihmisten osaaminen kannattaisi hyödyntää työmarkkinoilla entistä paremmin, kirjoittaa Hannu Salonpää. Ammattia pitäisi voida myös vaihtaa pitkän elämän aikana.
-
TarinatPeli innostaa ja opettaa
Pelit tarjoavat hauskan tavan harjoitella uusia taitoa ja pitää yllä fyysistäkin kuntoa. Niko Turpeinen ja Sofiakylän asukkaat innostuivat liikunnallisesta Rehaboo-kuntoutuspelistä.
-
TarinatLukutaito avaa ovia maailmaan
Digitalisoituminen on kasvattanut entisestään lukutaidon merkitystä. Tukea lukutaidon kohentamiseen kannattaa hakea iästä riippumatta, korostaa Jaana Märsynaho.