
Saa puhua!
Ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja vasta, kun niiden olemassaolo on tunnustettu. Tukiviestin teematuottaja Mari Vehmanen kutsuu vaiettujen aiheiden äärelle.

Kirjoittaja
Mari Vehmanen
Tukiviestin teematuottaja
Onko mikään aihe enää tabu? Puhummehan yhä avoimemmin esimerkiksi mielenterveyden ongelmista tai suhdemuodoista, jotka haastavat perinteisen avioliiton ihanteen. Ehkä joidenkin mielestä henkilökohtaisista asioista paljastetaan jo liikaakin, mutta lisääntynyt avoimuus on varmasti tuonut mukanaan huomattavasti enemmän hyvää kuin huonoa.
Sama suoruus ei kuitenkaan vielä ole yltänyt kaikille yhteiskunnan alueille. Tukea tarvitsevien ihmisten palveluista ja toimeentulosta kyllä käydään jonkin verran julkista keskustelua, mutta moni tärkeä asia heidän elämässään jää yhä piiloon. On kuin kaikkia eivät koskettaisi samat ilot ja surut, pulmat ja onnistumiset.
Miksi näin mahtaa olla? Yhden selityksen tarjoaa Finlandia-palkittu Sofia Tawast Tukiviestin tämän teemakokonaisuuden haastattelussaan. Hänen mielestään eräs keskustelua vaikeuttava asia on virheiden pelko. Vammattomat ihmiset vaikenevat koska pelkäävät sanovansa jotakin loukkaavaa. Lisäksi keskustelua ohjaavat oletuksiin perustuva lokeroiminen ja ohittaminen.
Teemakokonaisuuden muihin juttuihin olemme koonneet näkemyksiä ja tietoa muutamista vaietuista aiheista. Nimimerkki ”Tästäkin selvittiin” kertoo kokemuspuheenvuorossaan, miltä tuntuu, kun oma lapsi lyö. Susanna Riepon kolumni käsittelee tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamaan kaltoinkohtelua.
Janne, Pauli ja Timo puolestaan pohtivat haastattelussaan, miksi asumisyksikössä arki lipsahtaa niin helposti kaljan juomiseksi. Suurin syy on heidän mielestään järkevän tekemisen puute.
Minkä takia on niin tärkeää, että näistä ja muista vaietuista asioista tukea tarvitsevien ihmisten elämässä puhutaan? Ensinnäkin ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja vasta, kun niiden olemassaolo on ylipäänsä tunnustettu. Mutta avoimuuden tarve ei koske ainoastaan synkkiä asioita. Yhtä lailla tärkeää on puhua siitä, että tukea tarvitsevilla ihmisillä on muiden tavoin oikeus kokeilla, sekoilla, mokata, nousta taas ylös ja jatkaa elämää.
Puhutaan siis yhdessä ja rohkeasti kaikesta. Eikä pelätä liikaa, etteivät sanamuodot osu korrektisti juuri kohdilleen. Kun vain keskustelun motiivina on aito halu edistää yhdenvertaisuutta, pienet erheet voi varmasti korjata.
. . .
PS. Yksi erittäin tärkeä vaiettu aihe on tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalisuus. Siitä julkaisimme taannoin aivan oman teemakokonaisuutensa: Voimaa seksuaalisuudesta. Niissä Arttu, Nita ja muut mahtavat tyypin vaativat suoraa puhetta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta – kannattaa lukea.
Artikkeli kuuluu teemaan (5/8)
Saako tästä puhua?
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Sanottua
Kaltoinkohtelu näkyväksi
Esiin nousseet tapaukset osoittavat, että tukea tarvitsevien ihmisten palveluissa kokema kaltoinkohtelu on todellinen ilmiö. Tarvitsemme toimenpideohjelman kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, kirjoittaa Susanna Rieppo.
-
Sanottua
Kaikkien ääni kuuluviin vaaleissa
Sami Borgin mielestä vaalikoneisiin tutustuminen yhdessä on eräs hyvä keino kannustaa tukea tarvitsevaa läheistä äänestämään. Täydellistä ehdokasta ei yleensä löydy – eikä tarvitsekaan.
-
Sanottua
Sirkka Merikoski oli näkijä ja tekijä
Tukiliiton ensimmäinen ja pitkäaikainen (1968–2003) toiminnanjohtaja Sirkka Merikoski on poissa. Tässä kirjoituksessa hänen suurta merkitystään muistelevat Marjatta Tammisto, Markku Virkamäki ja Ulla Topi.