Vanhemmilla on iso rooli lapsen oikeuksien valvojina

Kirjoittaja

Petri Liukkonen

Tukiliiton puheenjohtaja

Suomessa lapsen oikeudet perustuvat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka hyväksyttiin vuonna 1989 ja astui voimaan Suomessa vuonna 1991. Tämä yleissopimus tunnustaa lapsen oikeudet ihmisoikeuksiksi, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia.

Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeinen sisältö ja tavoitteet on tiivistetty kolmeen keskeiseen käsitteeseen, jotka velvoittavat turvaamaan lapsille ja nuorille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään.

YK hyväksyi vuonna 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2007 ja ratifioi sen vuonna 2016.

Sopimuksen mukaan vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Vammaisten lasten ja nuorten osalta tulee varmistaa, että kaikissa toiminnoissa noudatetaan lapsen oikeuksien sopimusta, YK:n vammaissopimusta ja muita ihmisoikeussopimuksia.

Kansallinen lapsistrategia julkaistiin Suomessa vuonna 2021. Siihen on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja edistämistä tukevat toimenpiteet. Lapsistrategia perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

Lapsistrategian tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta Suomessa. Sen avulla edistetään lapsen osallisuutta ja luodaan tapoja, joilla kaikkien lasten ja nuorten osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu. Strategialla halutaan lisätä myös aikuisten ymmärrystä lasten osallisuudesta.

Tukiliitto on yksi linkki perheiden verkostoissa.

Meillä vanhemmilla, omaisilla ja läheisillä on keskeinen rooli tässä sopimusten ja strategioiden kentässä. Isossa kuvassa saattaa vaikuttaa siltä, että Suomessa lasten ja nuorten asiat ovat kunnossa, joten voidaan huoletta elää sopimusten varassa ja luottaa asioiden toteutuvan arjessa kuin huomaamatta.

Lait, sopimukset ja strategiat luovat tosiasiallisesti yhteistä tahtotilaa sekä viitekehyksiä, joiden puitteissa tulisi toimia. Toiseksi ne asettavat suuntaviivoja, joihin tulevaisuudessa pyritään.

Käytännössä meille jäävät huolehdittavaksi, seurattavaksi sekä mahdollisesti reklamoitavaksi poikkeamat lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa. Kehitysvammaisen lapsen omaisten ja läheisten merkitys oikeuksien toteutumisen valvojina vaatii tietoa, aikaa, tarkkuutta sekä verkostojen hyödyntämistä.

Yksi keskeinen linkki tässä verkostossa on Tukiliitto. Lakineuvontapalvelumme antaa tietoa, tukea ja ohjausta oikeuksiin ja palveluihin liittyvissä asioissa. Verkkosivujemme sisällöllinen runsaus yllättää lukijan. Varaathan siis riittävästi aikaa tiedon valtatiellä matkustamiseen!

• Avainsanat: erityislapsi, lapsen oikeudet, perhe, vanhemmuus