Me olemme tähtiä
Ilveksen Special Hockey -joukkue pursuaa todellista liikunnan riemua ja ylpeyttä. Monelle joukkueen lapsista ja nuorista jääkiekosta on tullut kokonainen elämäntapa.
”Mikä on paras joukkue?” vastuuvalmentaja Tommi Lundgrén kajauttaa kysymyksen treenien alussa.
”Ilves!” kaikuu vastaus kuin yhdestä suusta.
Tampereen Ilveksen Special Hockey -joukkue on kokoontunut jäälle jokaviikkoisiin harjoituksiinsa. Joukkueeseen kuuluu lähes 30 innokasta jääkiekkoilijaa, joiden ikähaitari ulottuu alle kouluikäisistä jo täysi-ikäisiin nuoriin aikuisiin.
Ilman diagnoosirajoja toimiva joukkue perustettiin reilu vuosi sitten. Tässä ajassa ryhmästä on vastuuvalmentaja Tommi Lundgrénin mukaan hitsautunut joukkue isolla jiillä.
”Alussa oli vain nippu toisilleen vieraita ihmisiä. Nyt meillä on porukka, jossa kaikki kannustavat toisiaan. Myös vanhemmat saavat tärkeää vertaistukea”, Tommi sanoo.
Yhteishenki on käsinkosketeltavaa. Vaihtoon tullessa heitetään läpyt ja kehutaan vuolaasti kavereiden suorituksia. Isommat pelaajat auttavat nuorempia siirtymään jäälle ja takaisin vaihtopenkille.
Tommi Lundgrén kertoo, että harrastus on useille joukkueen jäsenistä paljon enemmän kuin viikoittaiset treenit. Osa on innostunut luistelemaan myös ulkojäillä, ja moni käy perheineen ahkerasti katsomassa oman seuran SM-liigajoukkueen pelejä.
”Harrastajat tuntevat ja tietävät olevansa tasavertainen osa Ilves-perhettä. Tästä kuuluu iso kiitos seuralle. Ilves esimerkiksi järjesti meille pelitapahtuman Nokia Areenassa, kun takana olivat vasta muutamat harjoitukset. Musiikit, valot ja cheerleaderit olivat kuin MM-kisoissa”, Tommi Lundgrén mainitsee.
Tavoitteena ilmaveivi
Yksi Special Hockey -joukkueen pelaajista on 15-vuotias Vili Osara.
”Tykkään tästä tosi paljon. Käyn futiksessakin, mutta jääkiekko on ehkä vielä kivempaa. Olen koko ikäni halunnut olla jääkiekkoilija”, Vili sanoo.
Ennen joukkueen perustamista Vili kertoo käyneensä talvisin jonkin verran ulkojäillä.
”Täällä olen oppinut luistelemaan paremmin, jarruttamaan ja pelaamaan.”
Hänen mukaansa parasta harrastuksessa ovat kaverit ja mukavat valmentajat.
”Olen saanut täällä kavereita. On mahtavaa, kun kaikki pelaavat omilla vahvuuksillaan.”
Tämänkertaisissa harjoituksissa valmistaudutaan pelimatkaan Rauman Lukon Special Hockey -joukkueen vieraiksi. Oman kohtaamisen jälkeen joukkueiden ohjelmassa on seurata Lukon ja Ilveksen SM-liigaottelua.
Vili kertoo, että pelit muita joukkueita vastaan jännittävät aina sopivasti. Hänellä itsellään on eräs iso tavoite.
”Aion vielä joskus tehdä pelissä ilmaveivimaalin. Mutta voitto ei ole silti tärkeintä, vaan pelata yhdessä joukkueena.”
Harrastuksesta tulee Vilin mukaan hieno fiilis.
”Minusta tuntuu kuin olisin oikea liigapelaaja”, hän sanoo.
”Terve Ilves”
Kymmenvuotiaan Samulin äiti Piia Kivikko seuraa kaukalon laidalla harjoituksia. Hänen mukaansa joukkueeseen liittyminen on ollut lapselle iso juttu.
”Tässä porukassa jokainen saa olla oma itsensä. Monesti Samuli tekee enemmänkin jäällä muiden lähellä omaa juttuaan kuin varsinaisesti osallistuu yhteiseen harjoitukseen tai peliin, mutta se on täällä täysin ok.”
Äidin mukaan joukkueessa Samuli tuntee kuuluvansa porukkaan, mikä on ollut tärkeä kokemus.
”Samuli käy täällä selvästi tosi mielellään. Hän sanoo usein, että haluaa pelata jääkiekkoa. ”Terve Ilves”, hän toivottaa aina ensimmäiseksi treeneihin tullessa pukuhuoneessa. Samulista tuli joukkueeseen liityttyään heti innokas Ilveksen kannattaja”, Piia-äiti kertoo.
Hän kuuli toiminnasta työkaveriltaan heti joukkueen perustamisen aikoihin, ja perhe on ollut mukana alusta lähtien. Äidin mielestä jääkiekossa ja muussakin urheilussa saisi olla paljon nykyistä enemmän tarjolla sovellettua toimintaa.
”Samuli ainakin on oppinut paljon uutta ja kehittynyt esimerkiksi luistelemisessa. Tämä on tosi kiva porukka. Jokainen on erilainen, mutta kaikki ovat kavereita keskenään.”
Unelmien täyttymys
Antti Pekkanen on tuonut treeneihin 11-vuotiaan Joelin. Isän mukaan joukkue on ollut pojalle todellinen unelmien täyttymys.
”Hän on aiemminkin elänyt henkeen ja vereen jääkiekkoa. Nyt vihdoin löytyi se oma jengi ‒ porukka, jossa saa harrastaa yhdessä muiden kanssa.”
Intoa ei isän mukaan ole himmentänyt edes se, että samalla suosikkiseuraksi Tapparan rinnalla piti ottaa Ilves.
”Täytyy nostaa hattua Ilvekselle siitä, että se on mahdollistanut tällaisen toiminnan. Erityisjoukkueita pitäisi ehdottomasti olla paljon useammassa seurassa. Uskon, että se muuttaisi mielikuvaa koko lajista”, Antti Pekkanen pohtii.
Pelikavereiden lisäksi Joelille tärkeitä harrastuksessa ovat isän mukaan valmentajat ja joukkueen muut aikuiset toimihenkilöt.
”Heillä on aina positiivinen ote mutta samalla sopivasti auktoriteettia. Valmennus on saanut nämä nuoret hienosti tekemään hommia yhdessä.”
Jäällä muiden mukana viilettää 8-vuotias Eemeli. Isä Ossi Halonen kertoo, että nimenomaan lätkän pelaaminen on aina ollut pojan haave.
”Ennen Eemeli harrasti säbää, mutta jääkiekko on se juttu. Hän ampuu kotipihassa kiekkoja maaliin ja osaa ulkoa liigapelaajien nimet. Eemeli pärjää täällä hyvin isompien joukossa, eikä jää jalkoihin.”
Kuin vakuudeksi Eemeli taituroi kiekon verkkoon ja tuulettaa iloisesti.
”Tein neljä maalia”, hän kertoo treenien jälkeen pukuhuoneessa.
Mukana koko perhe
Ilveksen Special Hockey -joukkue sai alkunsa, kun Tommi Lundgrén muutti Porista Tampereelle. Hän oli jo entisessä kotikaupungissaan mukana käynnistämässä Porin Ässissä vastaavanlaista toimintaa.
”Tiesin heti, että tätä minä haluan tehdä. Niin kivaa touhua tämä on. Tampereelle muutettua törmäsin vanhaan tuttuuni Teemu Aaltoseen Ilveksestä ja aloin puhua hänelle joukkueen perustamisesta. Seura otti heti kopin ehdotuksesta.”
Special Hockey -joukkueiden valmentaminen on innostanut Tommi Lundgrénin myös vaihtamaan ammattia. Hän opiskelee parhaillaan vammaistyötä.
Koko perhe osallistuu tiiviisti toimintaan. Puoliso Tanja Lundgrén toimii joukkueenjohtajana. Kuopus, 5-vuotias Lydia harjoittelee ja pelaa joukkueen mukana. Perheen vanhemmat lapset ovat niin ikään tuttuja tsemppaajia joukkueen jäsenille.
”Laaja ikähaitari tuo tietysti omat pienet haasteensa harjoittelemiseen. Mutta aivan ihanasti isot ottavat pienet huomioon ja auttavat heitä kaikessa. Lydia ja Vili esimerkiksi ovat varsinainen parivaljakko”, Tanja Lundgrén kertoo.
Hyvä fiilis
Tommi ja Tanja Lundgrénin mukaan parasta Special Hockey -joukkueen luotsaamisessa ovat kohtaamiset monenlaisten ihmisten kanssa. Liikunnan ja yhdessä tekemisen ilo on toiminnassa läsnä aidoimmillaan.
”Tästä vaan tulee älyttömän hyvä fiilis”, he kiteyttävät.
Lapset ja nuoret saavat joukkueessa tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita. Vanhemmille taas avautuu kaukalon laidalla luonteva mahdollisuus jakaa halutessaan kokemuksia toistensa kanssa. Pelireissut tarjoavat perheille mukavia yhteisiä elämyksiä.
Tasavertaisuus on Tommi ja Tanja Lundgrénin mukaan toiminnan ehdoton lähtökohta. Tässä joukkueessa ei kilpailla peliajasta ja -paikoista toisia vastaan. Jokaista kannustetaan omissa vahvuuksissaan.
Iso osa harrastusta on kuuluminen seurayhteisöön. Puitteet ovat samat kuin vaikkapa junioreiden kilpatoiminnan puolella.
”Tämä on matalan kynnyksen harrastamista erinomaisessa ympäristössä. Pukukoppielämä, varusteet ja pelipaidat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä juttuja.”
Tanja Lundgrénin mukaan Ilvekselle kuuluu kiitos näiden asioiden mahdollistamisesta.
”Tarvitsemme enemmän pukukoppiaikaa ja -tilaa kuin niin sanotut tavalliset joukkueet, ja niitä on järjestynyt.”
Kiekko kuuluu kaikille
Voitot vastustajista tai edes hienot maalit eivät ole Special Hockey -toiminnassa tärkein päämäärä, vaikka pelaajat itse myös niistä tietysti iloitsevat. Onnistumisia ovat yhtä lailla kiva kommentti kaverille tai se, että hokkarin nauhojen solmiminen sujuu ensimmäisen kerran ihan itse.
Lundgréneiden mielestä imagoltaan varsin karski suomalainen jääkiekko kaipaa nimenomaan Special Hockey -joukkueiden kaltaista toimintaa. Koko laji hyötyisi sen arvoista.
”Kiekko kuuluu kaikille, eikä vain tietyille rajatuille ryhmille.”
Tommi Lundgrén korostaa, ettei mistään puuhastelusta ole suinkaan kyse. Harjoitukset valmistellaan yhtä huolellisesti kuin muussa toiminnassa.
”Lajituntemuksen pitää olla vahvaa, ja meiltä vetäjiltä vaaditaan sitoutuneisuutta. Itse asiassa taustaduunia täytyy tehdä jopa tavanomaista enemmän.”
Special Hockey
- Special Hockey on jääkiekkoa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
- Toiminnassa ei ole diagnoosirajoja.
- Special Hockey -joukkueita toimii jääkiekkoseuroissa eri puolilla Suomea. Joukkueet tekevät yhteistyötä ja järjestävät muun muassa keskinäisiä turnauksia.
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa
Artikkeli kuuluu teemaan (4/6)
Aktiivinen arki
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
TarinatLauluja arjen rosoiselta puolelta
Viivi Laakso rakastaa suomen kieltä, kirjoittamista ja musiikkia. Hän haluaa kertoa tarinoita ihmisistä, jotka eivät kuulu suomalaisen yhteiskunnan lottovoittajiin.
-
Tarinat”Rahan riittäminen ahdistaa”
Helsinkiläinen Pauliina haluaisi ehdottomasti tehdä mieluummin töitä kuin hakea työkyvyttömyyseläkettä. Nyt asumistuen leikkaukset ja hintojen nouseminen kuitenkin pelottavat.
-
UutisetAikakoneella osallisuuden jäljille
Osallisuus-teatterin aikakone vie läpi vuosikymmenten ja lähes 1500 yhteisöelokuvan. Ari Impola ja kehitysvammaisten ihmisten tekijäyhteisö tekee haaveista totta Satakunnassa.