8.11.2024

Tarinat

”Palkkaa voi itse vaatia”

Jarkko Karhapää onnistui muuttamaan avotyönsä palkkatyöksi. Työt pesulassa pysyivät samoina kuin ennenkin, mutta arjessa on nyt uutta pelivaraa aiempaa suurempien tulojen ansiosta.

Jarkko Karhapää kurvaa haastatteluun Joensuun torille vinhaa vauhtia sähköpyörän selässä.

”Rupesin säästämään rahaa uuteen sähköpyörään heti, kun aloin saada palkkaa. Vanha oli aika romu. Piti vaihtaa vähän kovempaan versioon”, Jarkko kertoo.

Sähköpyörä on hänelle tarpeellinen työmatkojen kulkuneuvo ympäri vuoden.

”Kymmenen minuuttia kestää mennä töihin, jos oikein kovasti ajaa. Kuljen tällä talvellakin ja kovassa pakkasessa. Ei sinne pöpelikköön oikein muuten pääse.”

Jarkko asuu Joensuun keskustassa omassa vuokrayksiössä. Töissä hän käy Sakupessa, joka tarjoaa tekstiilihuoltoa yhteisöille ja yrityksille.

”Teen kaikenlaista. Olen taittokoneella, ja laitan pyyhkeitä ja pussilakanoita pesuun. Mankeloiminen on ihan mukavaa. Siinä menee aika nopeasti”, Jarkko kertoo tehtävistään.

Huollettavat tekstiilit tulevat monenlaisista paikoista.

”Sairaaloista, vuodeosastoilta, asumisyksiköistä ja oppilaitoksista”, Jarkko luettelee.

Ajatus palkasta kypsyi

Sakupe on ollut Jarkon työnantaja jo noin 15 vuoden ajan. Sinne hän työllistyi pian saatuaan opinnot erityisammattiopisto Luovissa loppuun. Ensimmäiset 12 vuotta Jarkko teki avotyötä, kunnes kolmisen vuotta sitten työsuhde muuttui palkkatyöksi.

Jarkko sanoo, etteivät vuodet avotyössä ole jääneet sinänsä harmittamaan jälkikäteen.

”En oikein osannut edes ajatella, että voisin saada oikeaa palkkaa. Sitten vaan yhtäkkiä sisuunnuin jostain syystä. Tuli sellainen olo, että oikeastaanhan minulle kuuluisi maksaa enemmän.”

Jarkko sai ajatuksilleen tukea omalta työhönvalmentajaltaan. Lopulta hän marssi itse esihenkilön juttusille.

”Sanoin, että jos en saa oikeaa palkkaa, lähden menemään. Ja olin ihan tosissani. Sittenhän rupesikin tapahtumaan”, Jarkko muistelee.

Palkkatyöhön siirryttyä Jarkon tehtävät pysyivät entisinä, mutta ansiot nousivat. Jarkko kertoo työskentelevänsä maksimimäärän, joka on mahdollista tienata työkyvyttömyyseläkettä menettämättä. Työvuorot ovat maanantaista keskiviikkoon kello 7–13.

Festareille ja keikoille

Jarkko arvioi yhteenlaskettujen tulojensa nousseen palkkatyön ansiosta muutamia satasia kuukaudessa. Tämä on tuonut arkeen lisää väljyyttä, kun mieleisiä hankintoja ja menoja on aiempaa helpompi toteuttaa.

”Elämä on erilaista, voi ostaa kaikkea kivaa. Uusi sähköpyörä on ollut isoin ostos. Muuten tykkään esimerkiksi tilata välillä netistä hienoja vaatteita”, Jarkko kertoo.

Myös festareilla ja keikoilla käymiseen on nyt enemmän mahdollisuuksia, vaikka lippujen hinnat ovatkin nousseet. Livemusiikin lisäksi Jarkko käy mielellään seuraamassa jääkiekkoa. Tappara Tampereelta on hänen ehdoton suosikkinsa.

”Tänä talvena aion käydä uudessa Nokia-areenassa Tapparan pelissä. Yöreissuhan se on, mutta antaa olla. Nyt pystyn maksamaan hotellin”, Jarkko suunnittelee.

Hän urheilee mielellään myös itse. Harrastuksiin kuuluvat muun muassa jääkiekko, koripallo ja futis.

Oikeus työterveyshuoltoon

Vaikka selkein muutos näkyy pankkitilillä, palkkatyö on tuonut muitakin etuja.

”Epassille tulee rahaa jotain kaksikymppiä kuussa. Käytän sen salilla ja elokuvissa käymiseen”, Jarkko sanoo.

Epassi on suosittu työsuhde-etu, jota työnantajat käyttävät henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen.

Jarkon terveys on erinomainen. Hän joka tapauksessa tietää, että palkkatyössä käyvänä hänen asemansa on sairastuessa parempi kuin aiemmin avotyötä tehdessä.

”Nyt minulla olisi palkallinen sairasloma. Avotyössä raha katkesi heti, ellei päässyt töihin. Pääsisin myös työterveyteen lääkäriin, mutta vielä en ole kippeenä ollut.”

Palkkatyössä kertyy myös lomakorvausta toisin kuin avotyössä.

”Ja nyt pääsen Sakupen bileisiin”, Jarkko huomauttaa.

Valmentaja tarvittaessa tueksi

Oman työsuhteensa muuttumisen jälkeen Jarkko Karhapää on alkanut kyseenalaistaa yhä enemmän avotyön oikeudenmukaisuutta. Hän on vakaasti sitä mieltä, että olisi lopettanut avotyöt, ellei työnantaja olisi suostunut palkan maksamiseen.

”Ei ole oikein pitää ihmisiä avotyössä vuositolkulla. Avotyössä raha on niin pieni, ettei sillä saa mitään. Kyllä työstä pitää oikeaa liksaa saada.”

Jarkko kannustaa muitakin tukea tarvitsevia ihmisiä puhumaan palkkatyön mahdollisuudesta kiertelemättä työnantajien kanssa.

”Jos ei yksin uskalla, niin kannattaa ottaa työhönvalmentaja mukaan. Minulla ainakin auttoi, kun vaan avasin suuni. Alkoi sopparia tulla.”

TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa

Kannattaako palkkatyö?

Palkkatyön aloittaminen voi vaikuttaa kehitysvammaisen ihmisen muihin tukiin ja käteen jääviin tuloihin, vaikka työkyvyttömyyseläke pysyisi entisellään. Esimerkiksi asumistuki saattaa laskea ja eläkkeestä perittävä veroprosentti nousta hieman.

Kuvitteellisessa laskemassa ihminen aloittaa osa-aikaisen palkkatyön, jota hän tekee 60 tuntia kuukaudessa 10 euron tuntipalkalla. Hänen palkkansa on siis 600 euroa kuukaudessa. Asumistuen pienenemisen vuoksi käteen jää kuitenkin käytännössä noin 250 euroa enemmän kuukaudessa kuin aiemmin. Kannattaako tämä?

Palkkatyön etuja punnitessa huomioon kannattaa kuitenkin ottaa myös nämä asiat:

• Vapaa-aika voi jopa lisääntyä. Työtoimintaa on ehkä ollut viitenä päivänä viikossa.
• Palkkatyössä saa kaikki työntekijälle kuuluvat oikeudet: irtisanomissuojan, lomakorvauksen, työterveyshuollon ja sairausajan palkan. Lisäksi työnantaja saattaa tarjota liikunta- tai kulttuurietuja työntekijöilleen.
• Itse ansaittu palkka on aina omassa hallinnassa, eikä edunvalvoja voi päättää rahojen käytöstä.
• Lisäksi voi pohtia, mitä noin 250 euroa kuussa lisää käyttörahaa konkreettisesti tarkoittaa. Mitä kaikkea tällä summalla saa? Raha riittää vaikkapa joka viikko leffassa ja hampurilaisravintolassa käymiseen, ja vielä jää 100 euroa kuussa muihin menoihin.

• Avainsanat: palkkatyö, raha