”Puhukaa asioista oikeilla nimillä”
Tukea tarvitsevat nuoret toivovat ammattilaisilta suoraa puhetta seksuaalisuudesta. He muistuttavat, että jokaiselle kuuluu oikeus etsiä omaa seksuaalisuuttaan.
Nyt ei kierrellä ja kaarrella. Aamupäivän aiheena on, miten tukea tarvitsevat nuoret toivovat ammattilaisten käsittelevän kanssaan seksuaalisuutta.
Lahtelaisen koulutuskeskus Salpauksen luokkahuoneeseen on kerääntynyt ryhmä nuoriso- ja yhteisöohjaajakoulutuksen toisen vuoden opiskelijoita. Heille luentoa pitävät Henni Laitinen, Vesa-Petteri Saaristo ja Arttu Harinen Aleksanterinkadun toimintakeskuksesta yhdessä ohjaajansa Emilia Villbergin kanssa.
Emilia on opiskellut työn ohessa seksuaalineuvojaksi. Hänen vetämänään Aleksanterinkadun toimintakeskuksessa kokoontuu ryhmä, jossa keskustellaan seksuaalisuudesta. Ryhmässä ideoitiin myös luennot sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.
”Piirrä ihminen ja merkkaa siihen, mihin kohtiin muun kuin läheisen ihmisen on lupa sinua koskea”, Henni antaa opiskelijoille aiheeseen johdattelevan aloitustehtävän.
Hetken kuluttua valmiita piirroksia vertailtaessa huomataan, että useimmat antaisivat vieraalle luvan koskettaa lähinnä käsiä ja ehkä olkapäitä.
”Tämä on hyvä harjoitus, jota käytämme paljon nuortenkin kanssa, kun mietimme esimerkiksi omaa kehoa ja sen rajoja. Monilla tukea tarvitsevilla ihmisillä on kokemuksia hoitotilanteista tai muista kohtaamisista ammattilaisten kanssa, joissa lupaa koskettamiseen ei ole välttämättä kysytty”, Emilia sanoo.
Seuraavaksi VP eli Vesa-Petteri määrittelee, mitä kaikkea seksuaalisuus on.
”Se on paljon muutakin kuin seksiakti. Se on ihmisenä olemista. Siihen kuuluvat keho, käyttäytyminen, ajatukset ja tunteet. Suuri osa seksuaalisuudesta on mielessä.”
VP jatkaa, että ammattilaisen omat arvot ja asenteet vaikuttavat väkisinkin siihen, miten hän suhtautuu tukea tarvitsevien asiakkaidensa seksuaalisuuteen. Tämä seikka on tiedostettava ja käsiteltävä.
”Ammattilaisen on hyväksyttävä oma keskeneräisyytensä”, VP sanoo.
Kaikesta saa kysyä
Kolmikon tärkeä viesti tuleville ammattilaisille on, että tukea tarvitsevien nuorten kaikkiin kysymyksiin seksuaalisuudesta pitää olla valmis vastaamaan. Nuorelle ei missään nimessä saa jäädä ainakaan sellainen olo, ettei aihetta olisi saanut ottaa puheeksi.
”Kaikkea ei silti tarvitse tietää. Aina voi sanoa, että otetaan selvää ja palataan asiaan”, ryhmä painottaa.
Emilia Villberg korostaa, että tiedon saaminen on keskeinen seksuaalioikeus.
”Tieto ei yllytä seksuaalisiin tekoihin, jotka myöhemmin harmittavat, vaikka näin välillä pelätään. Päinvastoin tieto antaa turvaa. On vääränlaista vallankäyttöä jättää ihminen näin tärkeässä asiassa ilman hänen tarvitsemaansa tietoa, tukea ja ohjausta.”
Puhujat antavat opiskelijaryhmälle esimerkin tilanteesta, jossa ihminen tarvitsee tietoa eikä paheksuntaa.
”Ajatellaan, että joku vaikkapa alkaa masturboida päivätoiminnassa kesken yhteisen tekemisen. Silloin oikea suhtautuminen ei ole sanoa, ettei noin saa tehdä. Sen sijaan voi jutella siitä, että itse teko on täysin ok, mutta tilanne masturboimiseen ei ole hyvä.”
Henni, VP ja Arttu toivovat ohjaajilta ennen kaikkea suoraa ja rehellistä puhetta. Heidän mukaansa asioista voi ja pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Näin he tekevät myös itse: luennossa puhuttiin kiertelemättä esimerkiksi panettamisesta ja sen toisinaan aiheuttamasta turhautumisesta.
”Lisäksi tiedon täytyy olla saavutettavaa”, nuoret painottavat.
Tämä tarkoittaa, että seksiasioista pitää puhua niin monta kertaa kuin tukea tarvitseva ihminen kokee tarpeelliseksi. Apuna voi tarvittaessa käyttää kuvia ja muita kommunikoimisen tukikeinoja.
Ilon kautta
Henni, VP ja Arttu toivovat lisää iloa ja kepeyttä keskusteluun tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalisuudesta. Avoinkin puhe aiheesta kääntyy turhan helposti huoliin ja uhkiin.
”Meillä on oikeus tutkia ja etsiä omaa seksuaalisuuttamme niin kuin kaikilla.”
Nuoret painottavat, että vanhempien ja muiden lähi-ihmisten hyvää tarkoittava suojelunhalu ei aina ole oikein.
”Sydänsurut ja pettymykset kuuluvat elämään.”
On totta, että tukea tarvitsevilla ihmisillä on kohonnut riski joutua seksuaalisen vallankäytön tai suoranaisen hyväksikäytön uhreiksi. Myös kaltoinkohtelun ehkäisemisessä oikea ja riittävä tieto on kuitenkin huomattavasti parempi kuin keino kuin kiellot ja pelottelu.
”Itsekunnioitus on se juttu. Tukekaa meitä kunnioittamaan itseämme. Ja meille saa kertoa seksuaalisuuteen liittyvien oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksista.”
Tuleville ja nykyisille ammattilaisille ryhmä haluaa korostaa, että jokaisella on ehdottomasti työssä oikeus omiin rajoihinsa. Ohjaajien ei siis tarvitse ajatella, että heiltä edellytettäisiin esimerkiksi osallistumista varsinaiseen seksuaaliseen toimintaan.
”Avustaminen voi merkitä vaikka sitä, että autetaan asiakasta hygieniassa ja pestään hänen käyttämiään seksin apuvälineitä. Mutta koskemattomuus kuuluu totta kai myös ammattilaisille. Kysymyksiä omasta henkilökohtaisesta seksielämästä tai vaikkapa seksuaalissävytteistä halailua ei siis tietenkään tarvitse työssä hyväksyä.”
Luennoitsijat muistuttavat, että seksuaalisuus koskee myös kaikkein eniten tukea tarvitsevia ihmisiä. Heillä seksuaalisuus voi toteutua esimerkiksi kosketuksesta nauttimisena arjen pesu- ja muissa avustamistilanteissa.
Tieto sopii kaikille
Luennon päätyttyä opiskelijaryhmä antaa esiintyneille nuorille raikuvat taputukset.
”Tämä oli tosi hyvää tietoa selvällä suomen kielellä kerrottuna. Sain tosi paljon uutta ajateltavaa, jota voin hyödyntää heti seuraavissa harjoitteluissa”, kuuluu eräs kommentti.
Ryhmän opettaja Ulriika Kannas-Honkaniemi pohtii, että täysin samat ajatukset soveltuvat muun muassa vanhustyöhön.
”Aion viedä nämä teemat sen puolen opiskelijoille. Yhtä lailla vanhustyössä ratkotaan päivittäin sen kaltaisia tilanteita kuin onko aikuisilla lapsilla oikeus estää iäkästä läheistään käyttämästä samaa sänkyä palvelutalon toisen asukkaan kanssa.”
Tyytyväisiä ovat myös esiintyjät. Henni oli ensimmäisen kerran pitämässä luentoa aiheesta. VP ja Arttu ovat olleet mukana ennenkin.
”Oli yllättävän rentoa, eikä jännittänyt. Olen tosi tyytyväinen. Meni rauhallisesti”, Henni arvioi.
VP:n mukaan opiskelijaryhmä oli hyvin mukana ja selvästi kiinnostunut aiheesta. Hennin, VP:n ja Artun mielestä luennon sisällöstä olisi hyötyä oikeastaan jokaiselle.
”Tämä tieto kävisi erkkarinuorille itselleen, ammattilaisille, omaisille, päättäjille ‒ ihan kaikille.”
Hennin, VP:n ja Artun vinkit ammattilaisille
- Puhukaa asioista oikeilla nimillä.
- Tiedon on saavutettava meidät. Joskus tarvitsemme kuvia puheen tueksi.
- Antakaa meille yksityisyyttä. Avain ei oikeuta yksityisyyden rikkomiseen.
- Antakaa meille lupa seksuaalisuuden etsimiseen, toteuttamiseen ja ihmissuhteisiin.
- Älkää suojelko meitä liikaa maailmalta. Myös sydänsurut kuuluvat elämään.
- Olkaa kärsivällisiä. Ohjatkaa meitä oikeanlaiseen käytökseen uudestaan ja uudestaan.
- Muistuttakaa meitä oikeuksien lisäksi myös vastuusta.
Jormaset-podcast käsittelee seksiä rennosti
Facebookissa ilmestyvässä Jormaset-podcastissa ohjaaja, seksuaalineuvoja Emilia Villberg puhuu asiakkaansa Jenni Kanniaisen kanssa seksuaalisuudesta. Idea podcastiin syntyi Emilian tehdessä seksuaalineuvojan opintojensa lopputyötä.
”Jormaset-podcastissa asiakkaat itse ehdottavat ja päättävät aiheet, joista etsitään yhdessä lisää tietoa. Jutut perustuvat faktoihin, vaikka podcast on tyyliltään huumorintajuinen, rento ja välillä jopa lennokas”, tekijät kertovat.
Aiheina ovat olleet muun muassa ehkäisy, raskaustestit, koskemattomuus, seksuaalioikeudet ja kehorauha.
”Podcastin perustaminen ja teko on ollut kivaa. Aiheet ovat olleet kivoja ja kiinnostavia, vaikka välillä asioista puhuminen on ollut jännittävää”, Jenni Kanniainen kertoo.
Podcastin tekemiseen on osallistunut erilaisia ja erikokoisia ryhmiä, mutta Jenni on ollut mukana jokaisen jakson tekemisessä. Podcast ilmestyy Päijät-Soten päiväaikaisen toiminnan yksiköiden yhteisessä Merkityksiä etsimässä -Facebook-ryhmässä.
”Toivomme, että kuuntelijat rohkaistuvat puhumaan aiheesta. Seksuaalisuuden ei enää tarvitse olla tabu”, Jenni ja Emilia sanovat.
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa
Artikkeli kuuluu teemaan (5/7)
Voimaa seksuaalisuudesta
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
TarinatLauluja arjen rosoiselta puolelta
Viivi Laakso rakastaa suomen kieltä, kirjoittamista ja musiikkia. Hän haluaa kertoa tarinoita ihmisistä, jotka eivät kuulu suomalaisen yhteiskunnan lottovoittajiin.
-
Tarinat”Rahan riittäminen ahdistaa”
Helsinkiläinen Pauliina haluaisi ehdottomasti tehdä mieluummin töitä kuin hakea työkyvyttömyyseläkettä. Nyt asumistuen leikkaukset ja hintojen nouseminen kuitenkin pelottavat.
-
Tarinat”Palkkaa voi itse vaatia”
Jarkko Karhapää onnistui muuttamaan avotyönsä palkkatyöksi. Työt pesulassa pysyivät samoina kuin ennenkin, mutta arjessa on nyt uutta pelivaraa aiempaa suurempien tulojen ansiosta.