21.11.2024

Uutiset

”Jokaisella eurolla on väliä”

Tukiliiton uusi varainhankinnan päällikkö on tottunut tulospaineeseen eikä päästä sykettään nousemaan leikkausten keskellä. On vain käärittävä hihat ja otettava kaikki lahjoituskanavat käyttöön. Koska Tukiliittoa tarvitaan.

Tukiliiton varainhankinnan päällikkö Outi Jokilehto oli ehtinyt tutustua uuteen työhönsä viikon verran, kun huonot uutiset tulivat. Syyskuun alussa tarkentui, että STEA-leikkaukset kohdistuvat paljon odotettua kipeämmin Tukiliiton ydintoimintaan: yleisavustukseen ja muun muassa lakineuvontaan.

Varainhankinnan päällikön tehtävä on käynnistää ja viedä toiminta uudelle tasolle: rakentaa järjestelmät, työkalut ja rakenteet, joiden avulla varainhankinta voi tulevaisuudessa olla vakaa ja ennustettava tulonlähde. Leikkausuutiset korostivat entisestään tarvetta vahvistaa liiton omavaraisuutta. Niiden myötä nousi myös akuutti tarve reagoida nopeasti dramaattisiin uutisiin.

Outi käynnisti ensimmäiset lahjoituspyynnöt saman tien.

Nyt on aika kysyä 10 kysymystä.

1. Haastatteluhetkellä (lokakuussa) uutta työtä on takana puolitoista kiireistä kuukautta. Miltäs nyt tuntuu?

Onhan tämä sikäli kurja hetki tulla taloon, että epävarmuus vaikuttaa vääjäämättä ihmisten mielialaan. Voimaa antaa ajatus siitä, että pystyn vaikuttamaan taloustilanteeseen, kunhan hommat saadaan kunnolla käyntiin. Katson asioita vähän eri kulmasta, koska tulen järjestöstä, joka toimi ilman avustuksia, täysin varainhankinnan varassa. Olen tottunut tulospaineeseen.

2. Millainen on työlistasi kolmen kärki juuri nyt?

Tärkeysjärjestyksen ykkönen on aidosti toimiva lahjoitustyökalu. Rakennan uutta sivua, joka on tämän lehden ilmestyessä varmasti jo käytössä. Se palvelee kerta- ja kuukausilahjoittajia ja taipuu erilaisten kampanjoiden työkaluksi. Samalla valmistelemme loppuvuoden keräyskampanjaa ja kolmas kärki on ensi vuoden suunnittelu. Kaiken rinnalla kulkee toimivien ja tehokkaiden järjestelmien rakentaminen.

3. Miten kuvaisit järjestövarainhankinnan tilannekuvaa vuonna 2024? Mitkä ovat suurimmat haasteet ja mahdollisuudet?

Yksi haaste on se, että niin moni menettää yhtä aikaa paljon valtionavustusta. Itse olen aina ajatellut, että järjestöjen on turha kilpailla keskenään – jokainen tekee merkittävää työtä.

Nyt täytyy vain löytää se oma kohderyhmä ja toisaalta on mietittävä, mitä uusia rahanlähteitä voisi löytää, yksityisten lahjoittajien lisäksi. Suomessa on jo lahjoittamisen kulttuuri, mutta se on varsin nuori vaikkapa länsinaapureihin verrattuna. Kasvunvaraa on, ja tulevaisuudessa suurlahjoittajien, yritysten ja testamenttilahjoitusten merkitys kasvaa.

4. Puolustat leikkausten keskellä Tukiliittoa ja sen mahdollisuutta toteuttaa perustehtäväänsä. Miten itse kiteyttäisit: miksi Tukiliittoa tarvitaan?

Tuota kysymystä mietin joka päivä, paljon! Isoa asiaa on vaikea tiivistää, mutta teen sen nyt näin: ihmisillä, jotka eivät pysty puolustamaan omia oikeuksiaan, pitää olla joku, joka sen tekee.

5. Olet itse erityislapsen äiti. Miten tämä tosiasia vaikutti äskeiseen vastaukseesi?

Enemmänkin äitiys ylipäätään vaikuttaa. Tunnen nuorten maailmaa ja näen sen pelottavan rankkana. Kovat arvot kukoistavat ja suunta on hurja. Meidän on herätettävä nuoretkin ymmärtämään, että kaikki ihmiset on pidettävä mukana kelkassa.

6. Olet kauppatieteiden maisteri. Kun valitsit opiskelualaa, mikä sinusta piti tulla isona?

Minulla ei ollut hajuakaan, mutta tykkäsin numeroista ja ajattelin ryhtyä äitini jalanjäljissä kirjanpitäjäksi. Ensimmäisenä kesätyönäni tuurasin äitiäni ja totesin, että kirjanpito ei ole minun juttuni. Oma reittini löytyi Australian kautta. Vaihto-oppilasvuoden aikana tunsin ja näin, mitä reikä otsonissa aiheutti: kengurut kuolivat kuivuuteen omassa elinympäristössään. Suomeen palattuani päädyin Greenpeacen feissariksi. Nautin, kun sain vaiteliaat suomalaiset juttelemaan ja samalla tajusin, että ekonomin tutkinnolla voi tehdä myös hyvää.

7. Päädyit Greenpeacen varainhankintapäälliköksi 12 vuodeksi. Vedit kahdeksan hengen tiimiä ja toimit osana pohjoismaista varainhankinnan johtoryhmää. Nyt olet osa Tukiliiton viestinnän pienoistiimiä, lapio tiukasti omassa kädessä. Miltä muutos tuntuu?

Esihenkilön vastuusta vapautuminen on helpotuskin, kun saa huolehtia vain omasta tekemisestään. Tietysti on erilaista, kun onnistumisia tai pieleen menemisiä ei ole jakamassa ketään muuta varainhankinnan ammattilaista. Mutta Tukiliiton työyhteisö on tosi mukava, valmis panostamaan varainhankintaan ja oppimaan kanssani.

8. Olet hyvin kokenut varainhankinnan ammattilainen. Onko jokin Tukiliitossa kuitenkin yllättänyt?

Ehkä se, että meihin sitoutunut pieni määrä lahjoittajia on sitoutuneempi kuin uskalsin edes unelmoida.

9. Jos pyytäisin sinua kuvittelemaan Tukiliiton varainhankinnan vuonna 2027, mitä näet?

Meillä pyörii täysipainoinen ammattimainen varainhankinta ja kaikki kanavat ovat käytössä. On yksityislahjoittajia ja yritysyhteistyötä, pidämme testamentti-iltoja ja yhteistyötä vaikuttajien kanssa. Löydämme myös uusia mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Kovasti toivon, että siinä vaiheessa tätä työtä tekee itseni lisäksi yksi tai kaksi ihmistä, jotta pystymme tekemään merkittävää tulosta.

10. Mitä haluaisit vielä sanoa Tukiviestin lukijoille?

Isot virrat syntyvät pienistä puroista. Tukiliiton tulevaisuudessa jokaisella eurolla on väliä. Nyt menetetään suuria summia valtionavustuksia, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että summat on nopeasti katettu, jos jokainen antaa vitosen tai kympin. Jos vain pystyt, sinäkin voit antaa tukesi ja lahjoittaa.

TEKSTI Merja Määttänen
KUVA Laura Vesa

Kiitos, jos voit auttaa. Lahjoita sivulla lahjoita.tukiliitto.fi/omaunelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tai MobilePayn numero 28289.

STEA-leikkaukset osuvat kipeästi Tukiliittoon

Tukiliiton saama valtionavustusrahoitus pienenee merkittävästi. Leikkaukset kohdistuvat järjestön ydintoimintaan, muun muassa lakineuvontaan.

Tukiliitto sai syyskuun alussa yllättävän tiedon, että sen yleisavustuksesta leikataan 201 000 euroa jo vuoden 2025 alusta alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti linjaukset valtionavustusten leikkauksista budjettiriihen yhteydessä. Yleisavustuksen lisäksi jo ensi vuodeksi luvattiin muita leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti järjestöjen antamaan oikeudelliseen neuvontaan.

Lähes puolet sosiaali- ja terveysjärjestöjen jatkuvaluonteisten toimintojen noin 20 miljoonan säästötavoitteesta toteutetaan leikkaamalla suurten yleisavustusten tasoa porrastetusti. Kaavamainen leikkuri rankaisee eniten Tukiliiton kaltaisia järjestöjä, jotka tekevät valtakunnallista työtä ja auttavat erityisen haavoittuvassa olevia ihmisiä.

Yleisavustuksen turvin Tukiliitto tekee muun muassa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja viestintää sekä tukee jäsenyhdistyksiä. Leikkausten vahingollisuutta korostaa se, että samaan aikaan alueellisen vaikuttamisen vaateet kasvavat, kun lainsäädännön muutokset ja hallituksen muut säästötoimet lisäävät tiedon ja tuen tarvetta.

Perusoikeuksien puolustaminen on järjestöjen työn ydin. Sen tekeminen mahdottomaksi uhkaa oikeusvaltioperiaatteita, jotka kannattelevat koko demokraattista yhteiskuntaa.

Tukiliiton lakineuvonta vastaa vuosittain 1 400 yhteydenottoon. Vastaavaa vammaislainsäädännön asiantuntemusta ei ole millään muulla toimijalla Suomessa.

Leikkausten myötä myös vapaaehtoistoiminta vaikeutuu ja vähenee, koska sen tukeminen vaikeutuu.

Tukiliitossa on parhaillaan käynnissä muutosneuvottelut toiminnan vähentämisestä, muutoksista ja säästöistä.

Eniten leikkauksista kärsivät heikoimmassa asemassa olevat. Järjestöt auttavat ihmisiä, joilla on hyvin vähän voimavaroja puolustaa omia oikeuksiaan ja jotka kärsivät myös monista muista hallituksen leikkauksista.

Hallitus on linjannut, että järjestöjen valtionavustuksia leikataan lisää vuosina 2026 ja 2027.

• Avainsanat: leikkaukset, raha, talous, varainhankinta