Ella tykkää jutella
Ella Rautiainen käyttää puhetulkkausta monenlaisissa tilanteissa. Tulkin avulla hän voi esimerkiksi pitää yhteyttä läheisiinsä.
Ella Rautiainen tulee Tukiviestin haastatteluun yhdessä puhetulkkinsa Janette Kotosen kanssa.
”Moi. Mun nimi on Ella. Mikä sun nimi on?” hän tervehtii aluksi tablettitietokoneensa AACi-sovelluksella.
AACi on kommunikoinnin apuväline, joka puhuu ja taivuttaa merkkejä suomen kieliopin mukaisesti. Lisäksi Ellalla on haastattelussa käytössään lehtiö, johon Janette voi tarvittaessa piirtää selventäviä kuvia. Sähköpyörätuolin pöytälevyllä on kuvina pikaviestejä kuten ”tarvitsen kännykän”.
Lisäksi Ella kommunikoi viittomien, ilmeiden, eleiden ja ääntelyn avulla. Hänellä on myös kommunikointikansio, puhelin ja iPad. Janette tukee Ellaa haastattelussa esimerkiksi sanoittamalla, että nyt voi vastata AACi:lla tai että nyt voi nyökätä tai pudistaa päätä.
Juttelemme tulkkauksesta.
”Mulla on viisi tulkkia. He ovat kaikki tosi hyviä. Hyvä tulkki on mun mielestäni huumorintajuinen, sosiaalinen, kiltti ja innostunut”, Ella kertoo.
Hänen mukaansa puhetulkkia tarvitaan monenlaisissa paikoissa ja tilanteissa.
”Mä käytän tulkkia Haksulassa, kotona, kirjastossa, teatterissa ja ostoksilla.”
20-vuotias Ella asuu KVPS-koti Tähtiomenassa Helsingissä ja käy päivätoiminnassa Haksulan toimijatalossa Vantaalla.
”Kutsun Tähtiomenaa vitsillä Kuuomenaksi”, Ella kertoo ja nauraa.
Vaihtoehtoja piirtäen
Haksulassa tulkki käy Ellan tukena vaihtelevasti keskimäärin parina päivänä viikossa. Hän kuitenkin toivoo, että tulkki olisi käytettävissä useammin.
”Tykkään, että mulle piirretään vaihtoehtoja, niin mun on helpompi osallistua. Mä käyn täällä esimerkiksi draamaryhmässä, mediaryhmässä, ulkoilemassa, aistipajassa. Pelaan lautapelejä”, hän kertoo viikko-ohjelmastaan.
Digitaalisessa Moi-kalenterissa tieto kunkin päivän tapahtumista kulkee eri paikkojen ja ihmisen välillä. Tulkin avulla tai itsenäisesti Ella voi äänittää kalenteriin kommentteja ja tallettaa kuvia.
Vapaa-ajalla tulkki mahdollistaa yhteyden pitämisen tärkeisiin ihmisiin. Ellan läheisiin kuuluvat vanhemmat, Heikki-veli ja monet ystävät.
”Tykkään hengailla ja jutella. Kun on tulkki, voin soittaa ystäville ja perheelle. Soitan videopuheluita.”
Ella käy ratsastamassa ja haluaisi aloittaa lisäksi uintiharrastuksen.
”Tykkään uimisesta ja vedestä. Tykkään musiikista. Katson YouTubesta musiikkivideoita. Parhaita on Haloo Helsinki ja Antti Tuisku.”
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Laura Vesa
Lähellä tai etänä
- Tulkkauspalvelu edistää ihmisen mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnan jäsenenä.
- Tulkkaus voi olla lähi- tai etätulkkausta.
- Tulkkauspalvelua voi käyttää työssäkäyntiin, opiskelemiseen, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen harrastamiseen tai virkistykseen.
LISÄTIETOA: kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu(siirryt toiseen palveluun)
Lue myös: Puhetulkki auttaa osallisuuden toteutumisessa.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
OikeudetJuristi vastaa: Onko kehitysvammaisella ihmisellä oikeus valita asuinpaikkansa?
YK:n vammaissopimukseen sitoutuneiden valtioiden on varmistettava, että asumiseensa tukea tarvitsevilla vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Oikeus on vahvistunut uuden vammaispalvelulain myötä.
-
UutisetVoisivatko kehitysvammaiset ihmiset opiskella korkeakouluissa?
Monissa Euroopan maissa kehitysvammaisilla ihmisillä on jo mahdollisuus opiskella korkeakouluissa yhdessä muiden kanssa. Tukiliiton kokemus- ja Me Itse -toimijat kertovat, miksi meilläkin kannattaisi kokeilla.
-
OikeudetYlisuojelua vai suojelua – rajoittamista vai mahdollistamista?
Miten itsemääräämisoikeus toteutuu asumisen arjessa – sen ratkaisee käytännössä se, millaista tukea ihminen saa. Mirikle Nousiaisen mielestä on veteen piirretty viiva, milloin rajoittaminen auttaa tukea tarvitsevaa ihmistä ja milloin se on hänelle haitaksi.