Henkilökohtaista apua palvelusetelillä?
Palveluseteli on hyvä vaihtoehto, kun henkilökohtaista apua käyttävä henkilö haluaa välttää työnantajana toimimisen velvoitteet.
Henkilökohtaisen avun palveluseteli on hyvinvointialueen myöntämä väline avustajapalveluiden hankkimiseen yksityisiltä palveluntuottajilta. Se on tukea tarvitsevalle käyttäjälle maksuton.
Seteli mahdollistaa avustajan valitsemisen itse, ja se on vaihtoehto esimerkiksi työnantajamallille. Palvelusetelissä on määritelty kuukausittainen tuntimäärä avustajan käyttämiseen. Avuntarpeen arvioinnin tekee hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä.
Palveluseteli henkilökohtaisessa avussa on hyvä vaihtoehto, kun käyttäjä haluaa välttää työnantajana toimimiseen kuuluvat velvoitteet.
Vaikka tukea tarvitseva ihminen valitsee viime kädessä itse palvelusetelillä työskentelevät avustajat, avustajien rekrytoimisen hoitaa palveluntuottaja.
Vaihtelevia kokemuksia
Tamperelainen Eija Korhonen on saanut henkilökohtaista apua palvelusetelillä 15 vuoden ajan. Palvelusetelijärjestelmään hän on sinänsä tyytyväinen, mutta hänellä on sekä hyviä että huonompia kokemuksia palveluntuottajista.
”Tämänhetkinen firma palvelee minua oikein hyvin. Aikaisemmista on huonojakin kokemuksia. Minulle luvattiin esimerkiksi lähettää avustaja, mutta hän ei koskaan tullut”, Korhonen sanoo.
Nykyiseen palveluntuottajaan Korhonen erityisen tyytyväinen myös siksi, että sijaisjärjestelyt ovat toimineen hyvin. Tämä onkin välttämättömyys, sillä Korhosen avuntarve on 14 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Yöajat hän pärjää puolison kanssa.
”Palveluntuottaja ei ole koskaan määritellyt avustajieni työtehtäviä. Tarvitsen henkilökohtaista apua joka ikisessä asiassa, ja avustajien pitää olla koko päivän läsnä.”
Avustaja mukaan matkoille
Eija Korhosen elämä on aktiivista. Hän matkustelee kotimaassa, käy kulttuuritilaisuuksissa ja on mukana useamman yhdistyksen hallituksessa. Näitä vapaa-ajan tilanteita varten Korhonen on saanut 40 lisätuntia niin ikään palveluselillä.
Matkustaessa avustajasta syntyvät kulut hänelle korvaa vammaispalvelu. Palveluntuottaja on maksanut avustajalle puolestaan päivärahat matkoilla työskentelemisestä.
Korhosella on kokemusta myös työnantajamallista.
”Kun aloin käyttää avustajia vuonna 2003, olin aluksi itse työnantaja. Kohtasin siinä haasteita. Oli vaikea saada sijaisia, ja oli monenlaisia tulijoita. Eräs avustaja osoittautui epärehelliseksi. Hän vie lääkkeeni ja perintökorut. Jouduin viemään varkauden aina oikeuteen saakka”, Eija Korhonen kertoo.
Keskiössä asiakas
Suvi ja Mika Hytösen 2022 perustama Avustajaklinikka haluaa toiminnassaan vastata asiakkaiden yksilölliseen tarpeeseen.
”Emme näe henkilökohtaista apua pelkkänä tuntituotantona. Se on pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa kemiat, toimintatavat ja arjen sujuvuus ovat keskiössä”, toimitusjohtaja Suvi Hytönen sanoo.
Yrittäjäpariskunta kertoo, että yritys syntyi halusta uudistaa hoitoalan toimintakulttuuria ja nostaa avustajien sekä hoitajien arvostusta konkreettisin keinoin.
”Halusimme päästä vaikuttamaan entistä kokonaisvaltaisemmin asiakkaidemme saamaan palveluun – ei pelkästään avustajien ja hoitajien työsuhteen etuihin, vaan myös itse palvelun sisältöön ja laatuun.”
Suvi Hytönen korostaa, että tavoitteena on vaikuttaa koko alaan ja siihen, millaisia palveluita on mahdollista tuottaa, kun päämäärinä ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toisaalta avustajien hyvinvointi ja arvostus.
Yritys toimii koko maassa, ja sen avustajapoolissa on yli 30 000 henkilökohtaista avustajaa. Yritys kiinnittää erityisesti huomiota huolelliseen rekrytointiin ja taustojen selvittämiseen.
Hallinnossa tukea tarvitsevia
Alan monista palveluntuottajista Avustajaklinikka eroaa siten, että yrityksen hallintohenkilökunnasta yli 60 prosenttia on tukea tarvitsevia ihmisiä. Hytöset pitävät tätä voimavarana, jonka ansiosta yritys voi tuottaa asiakkaiden todella tarvitsemia palveluita.
Yrittäjät näkevät palvelusetelimallissa yhä myös kehitettävää.
”Palvelusetelien hinnoittelussa on kaikilla hyvinvointialueilla puutteita. Setelin arvo ei huomioi työehtosopimusten mukaisia lisiä, eikä setelille ole määritelty erilaisia tasoja Pohjanmaan hyvinvointialuetta lukuun ottamatta”, Hytöset harmittelevat.
Myös jatkuvuuden turvaaminen poissaolo- ja sijaisjärjestelyissä kaipaa Suvi Hytösen mielestä kehittämistä.
TEKSTI JA KUVAT Hannu Salonpää
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
SanottuaMinä pystyn!
Muutto uudelle paikkakunnalle vaatii paljon rohkeutta ja uskoa itseen, kokemustoimija Aki kertoo.
-
OikeudetJuristi vastaa: Milloin kehitysvammainen lapsi voi saada henkilökohtaista apua?
Vammainen lapsi voi saada henkilökohtaista apua, kun hän voi itse ainakin osittain vaikuttaa ja tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan eikä hän ole vanhempiensa välittömän ja jatkuvan valvonnan ja hoivan tarpeessa.
-
SelkoaMe Itsen julkilausuma: jokainen pitää kohdata ihmisenä
Me Itsen tämänvuotinen julkilausuma muistuttaa, että yhdenvertainen kansalaisuus on perusoikeus.