Ylisuojelua vai suojelua – rajoittamista vai mahdollistamista?
Miten itsemääräämisoikeus toteutuu asumisen arjessa – sen ratkaisee käytännössä se, millaista tukea ihminen saa. Mirikle Nousiaisen mielestä on veteen piirretty viiva, milloin rajoittaminen auttaa tukea tarvitsevaa ihmistä ja milloin se on hänelle haitaksi.
Itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeus, josta säädetään muun muassa perustuslaissa, YK:n vammaissopimuksessa ja kehitysvammalaissa. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti laissa mainituissa tilanteissa. Rajoittaminen on aina viimeinen vaihtoehto.
Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa on usein riippuvainen siitä, millä tavoin heitä tuetaan. Sekin vaikuttaa, onko tarjolla tukea ja tietoa erilaisista vaihtoehdoista.
Rinnekotien palvelualuejohtaja Mirikle Nousiainen on työssään perehtynyt muun muassa ihmisten itsemääräämisoikeuteen. Rinnekodit on Diakonissalaitoksen omistava yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa sote-palveluja monenlaisille asiakkaille.
Nousiainen arvioi erilaisten rajoitusten taustalla vaikuttavan muun muassa kehitysvammahuollon vanhoja perinteitä. Ammattilaisten tehtävänä on nähty ensi sijassa ihmisistä huolehtiminen.
”On pyritty mahdollisimman pitkälle suojelemaan ihmistä, jotta hän ei kohtaisi elämässään pettymyksiä tai tekisi itselleen epäedullisia valintoja. Nykyään taas halutaan enemmänkin mahdollistaa asioita.”
Nousiaisen mukaan on haastavaa, jos jo etukäteen määritellään se, mikä on esimerkiksi asumisyksikön asukkaalle hyväksi.
”Ajatellaan, että kyseinen henkilö ei ihan varmasti pysty johonkin asiaan. Silloin lähdetään jo rajaamaan valmiiksi niitä asioita, joita hän haluaisi tehdä, tai joista hän haaveilee”, Mirikle Nousiainen sanoo.
Asiakkaan oma ääni kuuluviin
Esimerkiksi ryhmäkodissa tai muussa asumispalveluissa asuvan ihmisen kohdalla itsemääräämisoikeus koskee monenlaisia tavallisia arjen asioita.
Voinko alkaa seurustella? Mikä määrä limsaa on päivässä liikaa? Entä milloin päihteiden käyttö tai pelaaminen menee ongelman puolelle?
Nousiainen huomauttaa, että esimerkiksi kehitysvammaisilla ihmisillä ja autismikirjon henkilöllä esiintyy elämässään samoja ilmiöitä kuin valtaväestöllä.
”Eivät asumisyksikön ohjaajat ole kaiken asiantuntijoita. Olisikin tärkeää, että erilaisiin haasteisiin saisi tukea julkisista palveluita myös silloin, jos äidinkielesi ei ole puhuttu suomi.”
”Rajoittaminen on aina viimeinen vaihtoehto. Nykyään halutaan enemmänkin mahdollistaa asioita.”
Nousiainen mukaan ei ole mahdollisuutta lähteä rajoittamaan yksittäisiä asioita.
”On muutenkin vaikea lähteä määrittelemään, mikä asia on kenellekin hyväksi. Kuka sen hyvän viime kädessä määrittelee?”
Ketään ei voi myöskään pakottaa lääkkeiden ottamiseen, eikä hoitotoimenpiteitä toteuttaa väkisin ainoastaan ohjaushenkilökunnan päätöksellä.
”Näissä tilanteissa usein auttaa se, että keskustellaan yhdessä ja käydään läpi sitä, mitä asioita löytyy kieltäytymisen taustalta. Usein se on jonkinlaista kuormitusta, johon voidaan vaikuttaa.”
Tukemissuunnitelma on kaikkien eduksi
Nousiainen kertoo, että Rinnekodeilla on käytössä kehitysvammalain edellyttämä itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma.
Suunnitelmassa käydään läpi muun muassa sitä, millä keinoin ihminen toivoo itseään tuettavan. Entä millä keinoin hänen itsemääräämisoikeuttaan vahvistetaan?
”Suunnitelmasta on asiakkaan lisäksi paljon hyötyä myös ammattilaisille.”
Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmaa käydään Rinnekodeilla asiakkaiden kanssa läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jos henkilön arjessa tapahtuu muutoksia, niin suunnitelmaa voi olla syytä päivittää siinä välissäkin.
Asiakkaiden ääni tulee kuuluviin myös IMO-livetapahtumissa, joissa voi esittää kysymyksiä itsemääräämisoikeuteen liittyen.
”Sekin pitää muistaa, että itsemääräämisoikeuden toinen puoli ovat vastuut ja velvollisuudet. Kun tehdään joku päätös, niin sen seurausten kanssa on sitten elettävä”, Mirikle Nousiainen sanoo.
Organisaation vai ihmisen ehdoilla?
Kaikki rajoittaminen ei ole suoraviivaista, vaan voi esiintyä niin sanottua piilorajoittamista. Nousiaisen mukaan sen taustalta löytyy usein henkilökunnan kiirettä ja resurssipulaa.
Tyypillinen esimerkki on yksikkö, jossa on asetettu hyvin tarkat vierailu- ja ruokailuajat.
”Voidaan kysyä, joustavatko käytännöt, jos asukkaamme haluaisi mennä elokuviin, joka päättyy vasta iltaruokailun jälkeen. Onko siis kykyä muokata palveluita ihmisille sopiviksi?”
Rinnekodit tuottavat monen muun toimijan tavoin isolle joukolle ihmisiä erilaisia asumispalveluita. Käytännössä hyvinvointialueet ostavat kyseiset palvelut palveluntuottajilta.
Asiaan saattaa Mirikle Nousiaisen mukaan liittyä piirteitä, jotka eivät ainakaan tue asukkaiden itsemääräämisoikeutta.
”Odotuksena on, että asumisen palveluissa olevalle henkilölle määritellään tavoitteet koskien hänen eri elämänalueitaan.”
Itsemääräämisoikeus koskee meitä kaikkia
Rinnekotien palvelualuejohtaja näkee itsemääräämisoikeuden laajana asiana, joka ei koske vain tiettyjä ihmisryhmiä. Viime kädessä se liittyy aivan jokaisen elämään.
”Jokainen meistä ikääntyy ja kuka tahansa voi vammautua.”
Nousiainen huomauttaa, että kehitysvammalaki on ainoa laki, joka vaatii asiantuntijalausunnon siitä, onko henkilön itsemääräämisoikeus alentunut vai ei.
”Muiden asiakasryhmien ollaan todella paljon työntekijöiden suorittaman eettisen ja moraalisen arvioinnin varassa. Tämä ei ole oikein asiakkaita, eikä myöskään työntekijöitä kohtaan.”
Mirikle Nousiainen on tyytyväinen siitä, että uuden kehitysvammalain myötä monista erilaisista rajoitustoimenpiteistä on päästy eroon. Niiden sijalle on löydetty vaihtoehtoisia toimintatapoja.
”Valmiita tämän asian kanssa ei kuitenkaan vielä olla. On edelleen asioita, joissa voisimme kehittyä.”
TEKSTI Vesa Keinonen
KUVA Mirikle Nousiaisen kuvapankki
. . .
Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Autismiliitto tekevät lehtiyhteistyötä. Tämä juttu on alun perin julkaistu Autismi-lehdessä 2025.
Artikkeli kuuluu teemaan (7/8)
Saako tästä puhua?
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
YhdistyksistäToteutuuko itsemääräämisoikeus oikeasti?
Miten itsemääräämisoikeus, kuuleminen ja osallistuminen toteutuvat kehitysvammaisten ihmisten elämässä? Killin Kehitysvammaisten tuki ja Turun Seudun Kehitysvammaisten tuki lähtivät vapaaehtoisvoimin yhdessä selvittämään.
-
Oikeudet, TarinatOikeus asioida läheisen puolesta tuo turvaa
Timo Purhonen sai vihdoin oikeudet asioida OmaKanta-palvelussa aikuisen tyttärensä Lauran puolesta. Arki helpottui monin tavoin.
-
OikeudetJuristi vastaa: Kenellä on oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa?
Kehitysvammaisella henkilöllä on äänioikeus kuten muillakin täysi-ikäisillä Suomen kansalaisilla. Hänellä on myös oikeus saada tarvittaessa äänestämiseen apua toiselta henkilöltä.