Aktiivisuus edellyttää kannustusta ja tukea
Etenkin nuorten alle 29-vuotiaiden aktiiviseen arkeen tulee kiinnittää huomiota, kirjoittaa Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa ‒ tapahtuupa tämä sitten kotona tai kodin ulkopuolella.
Kirjoittaja
Petri Liukkonen
Tukiliiton puheenjohtaja
Ruokailutottumukset kytkeytyvät olennaisesti osaksi hyvää arkea. Nuoria tulee tukea ruokavalinnoissa. Syömistottumukset vaikuttavat jaksamiseen ja suorituskykyyn. Säännöllinen ruokailurytmi ja monipuolinen ravinto tukevat aktiivisen arjen toteutumista.
Digitalisaatio ja teknologia näyttelevät merkittävää roolia monen nuoren arjessa. Viimeiset 20 vuotta ovat olleet digitalisaation kiivasta esiinmarssia. Parikymppinen nuori on teknologianatiivi, jolle muun muassa kännykän moninaiset ominaisuudet ovat arkipäivää.
Samalla on syntynyt huolta, miten nuoret käyttävät teknologiaa päivittäisessä elämässään. Esimerkiksi TikTok- ja YouTube-videoiden seuraaminen ja mobiilipelien pelaaminen vaikuttavat nuoreen ja hänen kokemusmaailmaansa.
Toinen merkittävä muutos ovat etänä toteutettavat asiat, kuten opiskelu tai päivätoiminta verkossa. Riippuu näkökulmasta, koetaanko digiympäristössä pörrääminen aktiivisuudeksi vai passiivisuudeksi.
Omaa tytärtäni läheltä seuratessa olen saanut todistaa aitoja wau-kokemuksia verkossa mutta myös somen ja videoiden haittapuolen eli liikunnan vähenemisen.
Riippuu näkökulmasta, koetaanko digiympäristössä pörrääminen aktiivisuudeksi vai passiivisuudeksi.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kiinnitetään tänä päivänä huomiota kouluissa ja oppilaitoksissa. Nuoret pohtivat tuetusti tulevaisuuttaan, unelmiaan ja tavoitteitaan.
Millaista työtä he haluavat tehdä? Mistä muodostuu hyvä arki?
Oman elämän suunnittelu luo pohjaa tulevaisuuden aktiiviselle arjelle. Jyväskylässä toteutetaan Tuu mukaan -toimintaa, joka on aktivoinut useita kymmeniä nuoria. Pointtina on, että nuoret suunnittelevat toiminnan ja toteuttavat sen yhdessä ohjaajien ja avustajien kanssa. Nuoret ovat vahvasti sitoutuneita tekemiseen juuri siksi, että he pääsevät vaikuttamaan sisältöön.
Sosiaaliset suhteet omanikäisten kanssa ovat tärkeitä jokaiselle nuorelle. Tukea tarvitsevalla nuorella on usein haasteita kavereiden löytämisessä. Kotipaikkakunnalla ei välttämättä ole harrastus- tai kohtaamismahdollisuuksia, joista nuori olisi kiinnostunut.
Itsenäisesti elävillä nuorilla pulmat päästä paikasta toiseen voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden jatkuvuutta.
Havaintoja omasta ja muista nuorista tehneenä olen huomannut, kuinka tärkeitä ystävyyssuhteet heille ovat. Vanhempana haluan tarjota tukea ja mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen.
Näin alkuvuodesta jokaisella on myös hyvä hetki miettiä omakohtaisesti, kuinka aktiivista oma elämä on ja miten sitä hallitsee.
Artikkeli kuuluu teemaan (1/6)
Aktiivinen arki
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Sanottua
Lopusta löytyy uusi alku
Tukiliiton viesintäjohtaja Merja Määttänen tuntee haikeaa juhlallisuutta viimeisen paperi-Tukiviestin äärellä. "Yhtä vain toivon", hän sanoo.
-
Sanottua
Talous haastaa oikeuksien toteutumisen
Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen korostaa, että rahasta puhuttaessa ei ole kysymys pelkästä taloudesta vaan myös oikeudesta itsenäisyyteen, tietoon ja osallisuuteen.
-
Oikeudet, Tarinat
Jalat tahtovat maailmalle
Krista Peltonen on antanut pojalleen Alexille rakkautta ja itsenäisen elämän eväitä pian 25 vuotta. Lisäksi perhe on tarvinnut tukea, jonka saamiseen on tarvittu Tukiliiton lakineuvonnan apua, useissa eri elämänkäänteissä.