13.2.2025

Sanottua

Kaikkien ääni kuuluviin vaaleissa

Sami Borgin mielestä vaalikoneisiin tutustuminen yhdessä on eräs hyvä keino kannustaa tukea tarvitsevaa läheistä äänestämään. Täydellistä ehdokasta ei yleensä löydy – eikä tarvitsekaan.

Kirjoittaja

Sami Borg

Ylen pitkäaikainen vaalikommentaattori, tutkimuspäällikkö, Kunnallisalan kehittämissäätiö

Olen tutkinut useita vuosikymmeniä suomalaisten perusteluja äänestämässä käymiseen ja äänestämättä jättämiseen. On kaksi isoa syykokonaisuutta käyttää äänioikeutta. Useimmat suomalaiset katsovat, että äänestäminen on velvollisuus ja hyvä tapa. Ilman äänestäjiä vaalidemokratia ei toimi.

Toinen pääsyy on halu vaikuttaa. Yhden äänen merkitys vaalin lopputulokseen ei välttämättä ole suuri, mutta useimmat pitävät vaaleissa äänestämistä silti itselleen soveltuvana vaikutuskeinona.

Moni sanoo myös, että vaaleissa äänestäminen on politiikan seuraamisen ohella ainoa tapa, jolla he osallistuvat politiikkaan.

Äänestämättä jättämisen syitä on enemmän. Moni pitää puolueen ja ehdokkaan valintaa vaikeana, kun ei tunne ehdokkaita eikä tiedä puolueista tarpeeksi. Joku taas ei ole yhtään politiikasta kiinnostunut. Toinen on niin pettynyt poliitikkoihin, että jättää protestiksi äänestämättä. Paljon muitakin syitä löytyy.

Erittäin harva voi kuitenkaan sanoa, että itse äänioikeuden käyttö olisi liian vaikeaa. Hyvät mahdollisuudet äänestää ennakkoon ja tarvittaessa kotona kertovat siitä, että yhteiskunta ja vaaliviranomaiset haluavat mahdollisimman monen antavan äänensä.

Tähän kirjoitukseen minulta pyydettiin näkemystä, miten tukea tarvitsevia ihmisiä voitaisiin parhaiten auttaa ja innostaa äänioikeutensa käyttämisessä ja miksi nämä asiat ovat tärkeitä.

Aloitan jälkimmäisestä. Kansanvalta ei toimi ilman äänestäjiä.

”Kansanvalta ei toimi ilman äänestäjiä. Vaalien lisäksi muita yhtä yhdenvertaisia osallistumiskeinoja ei juurikaan ole.”

On erittäin tärkeää, että kaikkiin väestöryhmiin kuuluvat käyttävät aktiivisesti äänioikeuttaan. Tämä koskee myös kaikkia vähemmistöjä. Vain tällä tavalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus käy toteen, ja eri väestöryhmien ääni pääsee vaaleissa kuuluville tarpeeksi tasapainoisesti.

Vaaleissa jokaisen äänestäjän ääni vaikuttaa tulokseen yhtä paljon. Muita näin yhdenvertaisia osallistumiskeinoja ei juurikaan löydy.

Entä tukea tarvitsevien innostaminen äänestämään? Ajattelen, että keinoja on monia. Läheiset ovat tukikeinojen valitsemisessa parhaita asiantuntijoita, ja usein terveen järjen käyttö riittää. Todennäköisesti pienet keskustelut ja tukitoimet voivat toimia parhaiten.

Yhdessä voi miettiä, löytyisikö yksi tai muutama asiakysymys, joihin vaikuttaminen kiinnostaa. Täydellistä puoluetta ja ehdokasta ei tarvitse löytää, kunhan osuu riittävän luotettava ja sellainen, joka ajaa itselle tärkeitä asioita.

Oma autistipoikamme Topi sanoi aikoinaan, että haluaisi äänestää. Hän ei kuitenkaan tiennyt, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta. Sisarukset sanoivat, että tee vaalikone, ja sitä minäkin suosittelin.

Sain myös kaivettua yhden erityisen asiakysymyksen, josta Topi oli todella kiinnostunut. Sillä perusteella hän sitten valitsi ensin puolueen ja tietääkseni äänesti sen listalta suurin piirtein itsensä ikäistä ehdokasta.

Vaalikoneista olen myös ajatellut, että niiden kokonaan tai osin täyttäminen yhdessä voi olla hyvä keino keskustella politiikasta perheen sisällä tai muiden läheisten kanssa. Siinä tulevat tutuksi niin puolueet, ehdokkaat kuin vaalien asiatkin. Myös ehdokkaiden perusteluja vaalikonekannoilleen kannattaa lukea.

Tutkimusten mukaan aika harva lopulta äänestää vaalikoneen tarjoamaa ykkösehdokasta, eikä tarvitsekaan. Vaalikoneiden kysymykset ovat siitä huolimatta hyvä apuväline politiikkaan perehtymiseen ja äänestämisen punnintaan.

• Avainsanat: tukeminen, vaalit, äänestäminen