Siirry sisältöön

Tukiviesti on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n lehti

Tarinat

Lätäkköön ajaminen on ihan parasta

Vilma Tirronen nauttii samoista asioista kuin muutkin ikäisensä lapset. Hän tahtoo liikkua itsenäisesti ja tehdä asioita itse. Yhdenvertaiseen osallistumiseen Vilma tarvitsee apuvälineitä ja aikuisten luovaa ajattelua.

Vilma Tirronen on iloinen, liikkuvainen ja eläväinen nelivuotias, joka tutkii maailmaa vauhdikkaasti konttaamalla ja innokkaasti kiipeilemällä. Vilma syntyi pikkuisena keskoslapsena, ja hänellä todettiin tuolloin alaraajapainotteinen cp-oireyhtymä.

Liikuntavammastaan huolimatta Vilma iloitsee samoista asioista kuin muutkin ikäisensä lapset. Kotona hänen mielipuuhiaan ovat erilaiset pelit, maalaaminen ja kokkaaminen. Kesäisin tyttönen nauttii pyöräilystä, keinumisesta ja liukumäistä, uimisesta ja eväsretkistä. Talvisin taas lempipuuhia ovat kelkkailu ja pulkkamäki.

”Olemme halunneet tarjota Vilmalle mahdollisuuden samoihin asioihin kuin muillekin lapsille”, Vilman äiti Maiju Tirronen sanoo.

Hän kertoo, että nykyisin Vilma osaa myös itse ilmaista tarpeitaan ja toiveitaan. Aiemmin kovin hiljaisen tytön puheen kehitys on nytkähtänyt pienessä ajassa nopeasti eteenpäin. Äidin mukaan omaa tahtoa on löytynyt jopa niin paljon, että välillä tarvitaan kovasti neuvottelutaitoja yhteisen sävelen löytämiseksi.

tyttö ja nainen portaissa
Vilma nauttii, kun pystyy itse kiipeämään portaita. Äiti Maiju varmistelee taustalla.

Tärkeät apuvälineet

Vilma on käynyt pienestä pitäen Harjuniityn päiväkodin Ketunpesässä ryhmänsä ainoana erityislapsena. Tyttö on viihtynyt päiväkodissa todella hyvin, vaikka vanhempia etukäteen hieman jännittikin, miten siellä osataan huomioida lapsen erityistarpeet.

Vilma tarvitsee monissa toimissaan toisen ihmisen apua. Päiväkodissa Vilmalla on koko joukko apuvälineitä: apuvälinerattaat ulkona liikkumiseen, pyörätuoli kelaamisen harjoitteluun, kolmipyörä, seisomateline, pukeutumispenkki ja istumista tukeva Panda-tuoli.

”Todella paljon asioita jäisi kokematta ilman apuvälineitä. Niiden merkitys korostuu Vilman varttuessa, kun samalla kasvaa hänen halunsa liikkua ja tehdä asioita itsenäisesti. Apuvälineet tukevat Vilman toimintakykyä, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta”, Maiju Tirronen sanoo.

tyttö seisomatelineessä, äiti edessä
Seisomateline on yksi Vilman monista apuvälineistä. Jokainen on tuikitärkeä.

Tarvitaan luovaa ajattelua

Päiväkodissa halutaan mahdollistaa lasten yhdenvertainen osallistuminen kaikkeen toimintaan. Maijun mielestä erityisen tärkeää on luoda edellytyksiä Vilman itsenäiseen osallistumiseen ja asioiden itse tekemiseen. Apuvälineet eivät yksin riitä, eikä niitä kaikkeen tarvita.

”On tärkeää haastaa lasta tekemään vaikealtakin tuntuvia asioita. Samalla aikuinen haastaa myös omaa ajatteluaan näkemään lapsen mahdollisuuksia ja ratkaisuja taitojen tukemiseen”, Maiju Tirronen toteaa.

Päiväkodissa luova ajattelu on Maijun mukaan avainasemassa. Monesti tarvitaan henkilöstön kekseliäisyyttä, jotta Vilma voi osallistua leikkeihin yhdessä muiden lasten kanssa.

”Aikuista tarvitaan leikin tueksi. Kun Vilmalle rakentaa hyvän leikkipaikan, Vilma kyllä leikkii”, Maiju sanoo.

Äiti on erityisen iloinen, kun hän Vilmaa päiväkodista kotiin hakiessaan löytää tytön, joka on mukana hiekkalaatikon hauskoissa leikeissä.

Maiju rohkaisee päiväkodin henkilöstöä antamaan lapselle tilaa yrittää ja tehdä asioita omalla tavallaan. Erityislastakaan ei tule liiaksi suojella eikä tulisi liian helposti olettaa, ettei lapsi osaa tai kykene oppimaan.

”Välillä kopsahtelee ja tekevälle sattuu, mutta ei Vilma siitä rikki mene”, Maiju naurahtaa.

tyttö seisoo korokkeella lavuaarin edessä
”Vilman varttuessa apuvälineiden merkitys varmasti vain korostuu”, Maiju Tirronen sanoo.

Malike mahdollisti pyöräilyn

Vilma rakastaa polkupyöräilyä, sillä se mahdollistaa liikkumisen vauhdikkaasti ja ihan itse. Ajatus omasta polkupyörästä ja idea pyöräilyyn tuli Tukiliiton Malike-toiminnasta, jonka tavoitteena on edistää osallistumista erilaisten toimintavälineiden avulla. Tirroset tapasivat Malikkeen väkeä Apuvälinemessuilla Tampereella.

Vilma lähti heti innokkaasti polkemaan ja kokeilemaan kolmipyöräistä polkupyörää. Tirroset saivat Malikkeelta arvokasta tietoa erilaisista pyörävaihtoehdoista ja niiden lisävarusteista. Oman polkupyörän hankkiminen Vilmalle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi pantiin vireille marraskuussa, mutta monien vaiheiden jälkeen tyttö sai pyörän vasta kesäkuussa.

Malike tuli tammikuussa vierailemaan ja esittelemään toimintavälineitä Vilman päiväkotiin. Mukana oli päiväkodin henkilöstöä ja kaksi erityislasta vanhempineen. Päiväkoti sai pariksi viikoksi lainaksi valitsemansa erityiskelkat ja -pulkat, joita perheet saivat viedä kotiin viikonloppuisin.

”Snow Comfort -kelkka oli ihan älyttömän kiva! Sen avulla Vilmakin pääsi kelkkailemaan”, Maiju kuvailee.

Vilmaa kiinnostivat myös pystyasennontuki Upsee ja kolmipyörä.

Vanhempien aktiivisuus tarpeen

Päiväkodissa ei kuitenkaan ole vielä lämmetty ajatukselle hankkia yhdenvertaista osallistumista mahdollistavia välineitä lapsille. Niiden hankinta tapahtuu varhaiskasvatuksen toimesta, koska niitä ei lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetä.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen tukeen mahdollisimman pian, kun tuen tarve on havaittu. Tukeen kuuluvat myös apuvälineet. Yksilöllisten tarpeiden mukainen tuki on järjestettävä aina kunnan määrärahoista riippumatta.

”Toimintavälineillä, kuten juuri polkupyörällä ja erityispulkalla, on valtavan suuri merkitys lapsen liikkumiseen ja ulkoiluun. Niiden avulla erityislapsenkin on mahdollista kokea itsenäisen liikkumisen riemua ja vauhdin hurmaa”, Maiju Tirronen vakuuttaa.

Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettavia apuvälineitä on Vilmalle myönnetty. Maijun mukaan välttämättömät välineet järjestyvät, mutta tarpeellisia lisävarusteita voi joutua anomaan ja odottamaan kauan. Apuvälineistä päättävät ihmiset, jotka eivät tunne lasta eivätkä perheen tilannetta.

Apuvälineitä lapselleen hakevia vanhempia Maiju ohjeistaa olemaan itse kiinnostuneita ja hakemaan aktiivisesti tietoa apuvälineistä sekä opettelemaan niiden käyttö.

”Ruuvimeisselin on hyvä pysyä itsellä kädessä, niin säästää paljon aikaa ja vaivaa lapsen kasvaessa.”

TEKSTI Elina Leinonen
KUVAT Laura Vesa

tyttö maalaa sormiväreillä seisomatelineessä
Maalaaminen on yksi Vilma Tirrosen lempijutuista.

Matkalle, liikkeelle, keskelle elämää

  • Malike-toiminta edistää vaikeasti vammaisten lasten ja aikuisten yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua ja saada kokemuksia uusista asioista erilaisia toimintavälineitä hyödyntäen.
  • Malike tekee varhaiskasvatuskäyntejä päiväkoteihin, joissa on liikkumisen apuvälinettä käyttävä lapsi tai lapsia. Vierailujen tarkoituksena on edistää vaikeasti vammaisten lasten osallistumista varhaiskasvatuksen toimintaan ja lisätä yhdenvertaisuutta päiväkodissa.
  • Samalla tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan toimintavälineiden kokeiluun, mikä lisää lasten, vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia toimintavälineistä.
  • Tavoitteena on, että toimintavälineitä tarvitseville lapsille hankittaisiin välineitä varhaiskasvatuksen toimesta eikä lasten osallistuminen yhteiseen toimintaan jäisi sopivista välineistä kiinni.
  • Ota yhteyttä: tukiliitto.fi/malike tai malike@tukiliitto.fi

Artikkeli kuuluu teemaan (4/8)

Elinikäinen oppiminen

Saatat olla kiinnostunut myös näistä