1.10.2025

Uutiset

”Työsuhde antaa enemmän”

Tukiliiton kokemustoimijat ovat toimineet työelämässä monenlaisissa rooleissa palkalla ja ilman palkkaa.  Kokemusten vertailussa lopputulos on selvä: oikea työsuhde tuo toimeentulon – ja paljon muuta hyvää.  

Anu Lehtonen, Sami Korhonen, Heikki Suvilehto ja Jarkko Eerola ovat kokoontuneet pienryhmään pohtimaan syksyn mediajulkisuuteen noussutta puheenaihetta: kehitysvammaisten asemaa palkkatyön, avotyön ja työtoiminnan kentällä.

Tukiliiton kokemustoimijat ovat kehitysvammaisia aikuisia, jotka toimivat ja vaikuttavat liiton kautta moniin asioihin. Työhön liittyvä epätasa-arvo on Jarkolle, Samille, Anulle ja Heikille tuttu aihe, ja yksi keskeisistä vaikuttamisen teemoista. Keskustelun tärkein viesti kiteytyy otsikon lauseeseen ”työsuhde antaa enemmän”. Se antaa palkan, mutta myös paljon muuta.

Kokemustoimijoiden mielestä avotyö voi olla mielekästä ja merkityksellistä. Avotyöpaikassakin voi saada työkavereilta arvostusta. Mutta yli 20 vuotta kestänyt avotyösuhde ei näy työntekijän eläkekertymässä.

”Olin ammattilainen, ilman palkkaa”

Pyhäjärveläinen eläkeläinen ja vammaisaktivisti Heikki Suvilehto kertoo kokemuksiaan avotyöstä. Heikki on ollut avotöissä vuodesta 1981 vuoteen 2003. Hän kertoo näin:

”Minä olen saanut sekä puutarha- ja kiinteistöalalle koulutuksen. Ja kumpaakin työtä olen tehnyt. Nyt vanhuuseläkeläisenä tutkin pihoja ja kasveja ammattilaisen silmin.

Ei ollut helppoa olla palkatta töissä. Joskus oli sellainenkin ajatus, että jos jäisin oloneuvokseksi. Sain kyllä lisäetuna jollain työmaalla ruuan ja kahvin ja jossain jopa työterveyshuollon. Hevoskyydillä lähdin vanhuuseläkkeelle. Yhteiskunta ei minua arvostanut, mutta nämä työpaikat kyllä arvostivat.

Sitten vuonna 2019 minulta kysyttiin, että lähdetkö palkkatöihin. Totesin, että olisi ollut hienoa nähdä, millaista on olla tavisten työmaalla, mutta menee minulta jo ohi. Jäin eläkkeelle.

Minusta olisi tärkeää, että nämäkin kehitysvammaiset ihmiset, jotka ovat toimintakeskuksissa, saisivat jonkinlaisen korvauksen siellä olosta, vaikka eivät kykenisi töihin. Siten he muistaisivat, miksi ovat siellä.

Minusta vammaista ja työkyvytöntäkin ihmistä pitäisi aikuisena kutsua työikäiseksi. Minä en työikäisenä ollut tasavertainen tavisten kanssa. Nyt, kun olen vanhuuseläkkeellä, olen viimein samalla viivalla kuin tavikset.”

”Tietokoneet veivät avotyöpaikan”

Myös Jarkko Eerolalla on pitkä kokemus avotöistä. Hän oli vuosina 1994–2013 sairaaloissa lähettinä ja toimistoapulaisena.

”Minä vein postia ja muutakin tavaraa eri osastoille. Toimistossa esimerkiksi skannasin laskuja.

Työskentelin 3–4 päivänä viikossa. Oli hienoa olla töissä sairaalassa. Kävin samassa ruokalassa syömässä kuin lääkärit ja hoitajat. Työpaikka huomioi minut kuten muutkin työntekijät. Sain esimerkiksi jouluna samat lahjat, kinkun ja kahvipaketin.

Avotyöt loppuivat, kun nuo minun hommani alkoivat hoitua tietokoneilla. Nykyisin olen työkeskuksessa. Työskentelen vain kahtena päivänä viikossa ja silloinkin osapäiväisesti. Työkeskuksessa on paljon ihmisiä ja kova hälinä. Minulla alkaa helposti särkeä päätä.

Olen päättänyt, että ensi vuonna pidän toimintakeskuksesta ainakin puoli vuotta taukoa. Minulla on paljon harrastuksia ja hyvä ystävä. Ne ovat minulle tärkeitä ja tuntuu, että nyt ei ole tarpeeksi aikaa niille.”

”Tuntipalkka on sama kuin avotyön päiväkorvaus”

Anu Lehtonen kertoo, että valmistui ensin ravitsemustyöntekijäksi, sitten laitoshuoltajaksi ja kävi vielä vuoden kurssin palveluavustajaksi.

”Olin ensin avotyössä päiväkodissa vuoden verran. Tein siellä keittiö- ja siivoustöitä 12 euron päiväkorvauksella. Nyt olen palkkatöissä kaupassa.

Teen jaksamisen takia vain osa-aikaista työtä. Työni on enimmäkseen tuotteiden hyllyttämistä. Mutta neuvon kyllä myös asiakkaita. Nyt tuntipalkkani on lähes sama kuin avotyössä koko päivän korvaus.”

”Ei tuntunut kivalta tehdä ilmaista työtä”

Sami Korhonen kertoo, että oli vuosina 2000–2003 avotöissä muun muassa muuttofirmassa.  

”Ei tuntunut kivalta, kun tein töitä ilmaiseksi. Minusta tuntui, että avotyösuhteessa olevia ei kunnioitettu työntekijänä. En päässyt työkeikoille muiden kanssa, jouduin työskentelemään varastossa.

Olen sosiaalinen ja tykkään olla ihmisten kanssa. Nykyisin olen toivehommassa vahtimestarina sosiaalikeskuksessa.

Kun menin nykyiseen työpaikkaani, sanoin suoraan, että en suostu olemaan avotöissä, tahdon palkkatyöhön. Olin kolme kuukautta harjoittelussa, näytin mihin pystyin. Sitten olin töissä palkkatuella ja nyt vakinaisesti palkkatöissä.

Minulla on työsopimus, jossa on huomioitu vamman aiheuttama haittaprosentti. Minulle on räätälöity omat työtehtävät ja sen mukaan laskettu palkka. Teen osittaista työaikaa.

Kun sain ekan kerran palkan, olin ihan huuli pyöreenä. Tilillä oli niin paljon rahaa!”

Työsuhde on paljon enemmän kuin palkka

Sami Korhonen ja Anu Lehtonen kertovat, että työsuhteeseen liittyy monia etuja, joita ei ole avotyösuhteessa. Ensinnäkin loma-ajalta saa palkan ja lisäksi tulee vielä lomaraha.

”Kun ekat kesälomarahat tuli, tajusin, että voimme ostaa kotiin jotain ylimääräistä”, kertoo Sami.

Työsuhteessa voi myös kertyä muutenkin enemmän vapaata. Anulla kertyy kaupan alalla vapaata suhteessa tehtyyn työtuntimäärään. ”Kun tulin viimeksi pitkältä lentomatkalta, saatoin ottaa vapaapäivän ja levätä.”

Kummallakin on työsuhteen myötä oikeus käyttää työnantajan maksamia työterveyspalveluita. Työterveyslääkärin vastaanotolle pääsee nopeammin kuin terveyskeskukseen. Tärkeä ero avotyöhön on, että sairausajalta saa palkkaa tai sairaspäivärahaa.

Työnantaja myös panostaa työtekijöidensä hyvinvointiin. Samilla on työsuhde-etuna E-passi.

”E-passi parantaa työssäjaksamista, kun voin käyttää sitä hyvinvointiini. Esimerkiksi uimahallikäynnin voi maksaa passilla. ”

Kumpikin iloitsee siitä, että vuodet palkkatyössä tuovat mukanaan paremman eläkkeen. Terveyttä ja jaksamista toivotaan, sillä kummallakin on eläkeikään matkaa vuosia.

”Minä olen sen hyväksynyt, että en saanut olla palkkatöissä. Mutta sisaruksilla on pitkät työurat ja hyvät työeläkkeet. Kyllä minä niiden eläkkeitä välillä katselen”, kommentoi Heikki Suvilehto.

Anu ja Sami pitävät merkittävänä asiana ammattiliittoon kuulumista. Jäsenyys maksaa, mutta liittojen neuvottelemat työehtosopimukset tuovat turvaa työelämään. Ne määrittävät työsuhteessa olevien työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia työpaikalla.

Työehtosopimuksessa määritellään esimerkiksi työntekijän irtisanomissuoja ja irtisanomisaika. Työsuhdetta ei voi tuosta vain lopettaa, työnantajalla pitää olla irtisanomiseen painava syy. Työntekijällä on myös irtisanomisaika, joka vaihtelee työsuhteen pituuden mukaan.

Anu ja Sami ovat osa-aikaisessa työssä. He saavat palkan lisäksi eläkettä.

”Saan ansaita eläkkeen lisäksi noin 980 euroa kuukaudessa. Palkan ja eläkkeen yhdistämisessä pitää olla tarkkana. Pitää esimerkiksi muistaa laskea lomaraha tuloihin palkan lisäksi, jotta välttyisi eläkkeiden takaisin perinnältä.”

TEKSTI Pia Henttonen
KUVA askarreltu Laura Vesan ottamista valokuvista ja kuvapankkikuvasta
(Kuvassa vasemmalta oikealle: Anu Lehtonen, Sami Korhonen, Heikki Suvilehto ja Jarkko Eerola.)

• Avainsanat: avotyö, kokemustoiminta, palkkatyö, työ