Palkkatyön tukeminen säästää kuluja
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin hätkähdyttävä laskelma tuetun työllistämisen kustannuksista. Kävi ilmi, että palkkatyön tukeminen on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempaa kuin työtoiminnan järjestäminen.
Moni tukea tarvitseva ihminen haaveilee tuetusta palkkatyöstä työ- tai päivätoiminnan sijaan. Työ tarjoaa merkityksellisyyttä, itsenäisyyttä – ja tietysti myös ansioita.
Ehkä hivenen yllättävä tieto on, että työllistymisen tukeminen on myös yhteiskunnalle taloudellisesti merkittävästi järkevämpi vaihtoehto. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vammaispalveluissa tehtiin viime vuonna laskelma siitä, mitä kustannuksille tapahtuisi, jos 40 henkilöä siirtyisi nykyisestä tuetusta työstään työtoiminnan asiakkaiksi. Toimintayksikön esihenkilö Hanna Lange kertoo, että laskelma näyttää tältä:
Työtoiminnan kustannukset siis ovat yli viisinkertaiset tuettuun palkkatyöhön verrattuna. Vuodessa 40 henkilön kuluissa eroa on lähes miljoona euroa. Laskelmassa on otettu huomioon kaikki yhteiskunnalle koituvat kulut ja tulot, suuntautuivatpa ne hyvinvointialueen, Kelan, kunnan tai valtion maksettaviksi.
Sysäyksenä tiukennukset
Hanna Lange mukaan sysäys laskelman tekemiseen tuli, kun Etelä-Karjalassa esitettiin tiukennuksia palkkatukeen. Ehdotuksessa palkkatukea ei enää saisi julkisen tai kolmannen sektorin määräaikaisiin työsuhteisiin.
”Palkkatuen saajista suuri osa on nimenomaan tällaisissa työsuhteissa. Julkisella sektorilla on paljon heille sopivia avustavia tehtäviä. Heräsi siis ajatus, että heidän asiaansa on pidettävä esillä.”
Palvelupäällikkö Anne Ikäheimonen toteaa, että juuri tällaista konkreettista tietoa on jo aiemmin kaivattu esimerkiksi työhönvalmennuksen määrärahoja budjetoitaessa.
Laskelman esimerkkiryhmänä käytettiin 40:ä eteläkarjalaista, palkkatukea saavaa osa-aikatyössä olevaa todellista henkilöä, joiden päätulona on kansaneläke. Heidän elämäntilanteensa ja saamansa tuen tarkka sisältö vaihtelevat.
Hanna Lange ja Anne Ikäheimonen sanovat, että lopputuloksen suuruusluokka oli yllätys.
”Osasin odottaa jotakin tämänsuuntaista, mutta näin merkittäväksi en kustannusten eroa arvioinut”, Hanna Lange sanoo.
Anne Ikäheimonen lisää, että työtoiminnan kustannukset on laskelmassa pyöristetty pikemminkin alakanttiin kuin ylöspäin. Laskelmassa oletettiin, että ihmiset osallistuisivat työtoimintaan neljänä päivänä viikossa.
”Todellisuudessa osalla määrä olisi viisi päivää viikossa ja kustannukset siten vielä suuremmat. Lisäksi laskelmaan ei ole otettu lainkaan mukaan toimeentulotukea, jonka tarvetta palkkatyö vähentää.”
Työtoiminta vaatii resursseja
Entä mikä on laskelman tärkein viesti päättäjille? Ensinnäkin se paljastaa, ettei lyhytnäköinen palkkatuesta tai työhönvalmennuksesta nipistäminen tuo todellisia säästöjä.
”Lain mukaan tukea tarvitsevalle ihmiselle on tarjottava jotakin muuta palvelua, ellei työllistäminen onnistu. Ja kuten laskelma kertoo, työtoiminta edellyttää paljon tila- ja henkilökuntaresursseja”, Hanna Lange toteaa.
Anne Ikäheimosen mukaan toinen tärkeä sanoma on, että työhönvalmennus on parhaimmillaan erittäin tehokas ja hyödyllinen palvelu.
”Meillä Etelä-Karjalassa työskentelee kolme työhönvalmentajaa, ja tuettuun palkkatyöhön päässeiden määrä on koko ajan noussut. Viime vuonna tuli tämä huippulukema eli 40 työllistynyttä. On selvää, että ilman työhönvalmennusta heistä moni ei olisi työllistynyt.”
Laskelmassa riittää Anne Ikäheimosen mielestä hyvinvointialueille pohdiskeltavaa myös työnantajan roolissa. Nimenomaan niiden alalla eli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on paljon tehtäviä, jotka sopivat tuettuun työllistämiseen.
”Hyvinvointialueiden kannattaisi kartoittaa tehtäviään ja nousta itse merkittäviksi tuetun työn tarjoajiksi. Myös ulkoistuksia voi miettiä uudelleen tästä näkökulmasta. Tulisiko vaikkapa sote-kiinteistöjen kiinteistönhuoltoa ottaa omaksi toiminnaksi?”
Hyödyttää monia
Ehkä merkittävintä laskelmassa on, että kerrankin yhteiskunnan kustannuksissa säästäminen kohentaa samalla kansalaisten elämänlaatua ja tyytyväisyyttä. Tuetusti työllistyneet nimenomaan haluavat olla mukana työelämässä.
”On valtavan tärkeää saada olla hyödyksi ja osallistua tällä tavoin yhteiskunnan toimintaan”, Hanna Lange sanoo.
Palkkatuki sitä paitsi hyödyttää paljon muitakin ryhmiä kuin vammaispalvelujen asiakkaita. Esimerkiksi moni mielenterveyskuntoutuja ja maahanmuuttaja tarvitsee niin ikään tukea työllistyäkseen.
Riittävä tuki tuo Hanna Langen ja Anne Ikäheimosen mukaan koko työelämään tervetullutta inhimillisyyttä ja lämpöä. Työyhteisöt kaipaavat kovien arvojen rinnalle lisää osallisuutta ja moninaisuuden arvostamista.
”Lisäksi tuetun työn tulokset ovat usein erinomaisia. Meillä erään ison kiinteistön siivous siirrettiin ulkopuoliselta alihankkijalta tuetusti työllistyneiden henkilöiden ryhmälle, ja työjälkeen on oltu erittäin tyytyväisiä”, Anne Ikäheimonen mainitsee.
Laskelma on jo herättänyt kiinnostusta valtakunnan tasolla saakka. Hanna Lange ja Anne Ikäheimonen toivovat, että keskustelu jatkuu.
TEKSTI Mari Vehmanen
KUVAT Pekka Väisänen (pääkuva) ja Hanna Langen kotialbumi.
. . .
Pääkuvan Oskari Vanhala on työllistynyt kiinteistönhuoltoon. Lue Oskarin tarina Tukiviestistä 1/2024: Oskari viihtyy ulkotöissä.
. . .
Vuosikustannukset yhteiskunnalle (tekstiversio)
40 asiakasta työsuhteessa
Palkkatukikustannus – 235 200 €
Työhönvalmennuksen kustannus – 150 000 €
Vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen + 120 000 €
Verotulot + 26 880 €
Kustannukset yhteensä – 238 320 €
40 asiakasta työtoiminnassa
Palvelun hinta – 987 424 €
Kuljetuskustannus – 25 520 €
Vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen – 120 000 €
Työosuusraha – 73 600 €
Kustannukset yhteensä – 1 206 544 €
Laskelmassa on käytetty noin 15 tunnin viikkotyöaikaa eli osa-aikatyötä.
Artikkeli kuuluu teemaan (6/6)
Vaalit ja kansalaisuus
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Oikeudet, TarinatOikeus asioida läheisen puolesta tuo turvaa
Timo Purhonen sai vihdoin oikeudet asioida OmaKanta-palvelussa aikuisen tyttärensä Lauran puolesta. Arki helpottui monin tavoin.
-
TarinatYhdessä kohti äänestämistä
Miten auttaa tukea tarvitsevaa läheistä äänestyspäätöksen tekemisessä? Puolueisiin ja ehdokkaisiin voi lähteä tutustumaan yhdessä uteliaasti ja avoimin mielin. Tuen antajan ei tarvitse pelätä omien kantojensa paljastamista.
-
UutisetMikko Ristimella on Kittilän kirjaston vuoden lainaaja
Kittilän kirjasto jakoi viime vuonna ensi kertaa palkinnon vuoden lainaajalle eli henkilölle, joka on lainannut kirjastosta eniten niteitä vuoden aikana. Mikko on ahkera kirjaston käyttäjä, mutta yksi kirja on hänelle ylitse muiden.