17.12.2025

Oikeudet

Juristi vastaa: Millainen on perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin uusi tukisääntely?

Perusopetuksen tukea koskeva lainsäädäntö on uudistunut, ja uudet säännökset tulivat pääosin voimaan elokuun alussa 2025. Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi kertoo, mikä muuttuu.

Perusopetuksen tukea koskeva lainsäädännön muutoksen yhteydessä on luovuttu aiemmista tuen tasoista (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Lakiin on säädetty yhden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa tehdään uuden lainsäädännön mukaiset suunnitelmat ja päätökset aiempien erityisen tuen päätösten sekä HOJKS:ien ja tehostetun tuen oppimissuunnitelmien tilalle.

Jatkossa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen kuuluvat 1. ryhmäkohtaiset tukimuodot ja 2. oppilaskohtaiset tukitoimet. Jos oppilas ei oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan opinnoistaan, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan lisäksi poiketa. Käytännössä tämä edellyttää, ettei oppilas saa vähintään arvosanaa 5 oppilaskohtaisesta tuesta huolimatta. Oppimäärästä tai tavoitteista poikkeaminen on siis viimesijainen toimi, jota ennen oppilaan tulee saada ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja oppilaskohtaisia tukitoimia.

Opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt esi- ja perusopetuksessa sekä järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perustoimintaa. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä ovat muun muassa eriyttäminen, ryhmäkokoon liittyvät ratkaisut ja erilaiset pedagogiset järjestelyt, kuten toimintojen toisto ja ennakoitavuus sekä ryhmäkohtaiset apuvälineet.

. . .

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja on annettava suunnitelmallisesti oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä. Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kuuluvat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä (POL 20 b §). Ryhmäkohtaisten tukimuotojen antamisesta ei tehdä kirjallista suunnitelmaa eikä hallintopäätöstä.

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos POL 20 b §:n 2 momentissa tarkoitetut ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä. Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuen ja säännöllisesti.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet (POL 31 §:n 1 mom.).

Perusopetuslain esitöiden mukaan apuvälineillä tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä tarpeellisia apuvälineitä, joiden avulla tuetaan oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet ja perusopetuksen oppimäärä. Nämä apuvälineet voidaan oppilaan tarpeiden mukaan järjestää hänen käyttöönsä ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti. Luonteeltaan oppimäärän suorittamiseen ja opetukseen osallistumiseen tarkoitetut ja siten opetusvälineisiin rinnastettavat apuvälineet voidaan tarvittaessa järjestää myös henkilökohtaisesti. Opetukseen osallistumisen edellyttämiä apuvälineitä liikuntaa tai muuhun koulun toimintaan voivat olla esimerkiksi maastopyörätuoli, luistelutuki sekä luistelu- ja hiihtokelkka. Lain esitöiden mukaan oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaalle ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavia apuvälineitä, joista säädetään erikseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa (1015/1991) (HE 114/2024 vp, s. 81).

Kun arvioidaan, kenen vastuulla tietyn apuvälineen järjestäminen oppilaalle on, tulee huomioida mm. eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa EOAK/6456/2022 todettu lähtökohta, jonka mukaan ”[k]aupungin sisäinen, sen eri toimi- tai tehtäväalojen välinen erimielisyys kustannusten jaosta ei saa koskaan johtaa siihen, että asiakas jää vaille niitä palveluja, joihin hänellä on ehdoton oikeus. Kaupungin sisäiset epäselvyydet ja mahdolliset yhteistyövaikeudet eri toimialojen välillä eivät saa johtaa vammaisen tai muun erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelujen järjestämisessä oikeudenmenetyksiin tai asian käsittelyn viivästyksiin.” (s. 11) Ratkaisu on ajalta ennen hyvinvointialueuudistusta ja koskee kaupungin eri toimialojen välistä epäselvyyttä, mutta ratkaisussa todettua voi soveltaa myös tilanteeseen, jossa järjestämisvastuun epäselvyys on hyvinvointialueen sisäinen tai kunnan ja hyvinvointialueen välinen. Perusopetuksen tukea koskevien oikeuksien toteutuminen ei saa estyä siksi, että viranomaisilla on eriäviä näkemyksiä siitä, kuka mistäkin tukitoimesta vastaa.

Perusopetuksen avustajapalvelut voivat jatkossakin olla ryhmä- tai oppilaskohtaisia. Oppilaskohtainen avustajapalvelu tulee järjestää silloin, jos ryhmäkohtainen avustaja ei riitä tukemaan oppilaan perusopetuksen oppimäärän ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää oppilaan yksilölliset tarpeet riittävällä tavalla ja sen perusteella arvioida, voidaanko oppilaan tarpeisiin vastata luokkakohtaisen avustajapalvelun suunnitelmallisella kohdentamisella vai tarvitseeko hän yksilökohtaisia avustajapalveluja henkilökohtaisesti järjestettynä. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada sekä apuvälinettä että avustamista koskevassa asiassa hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös (HE 114/2024 vp, s. 81).

. . .

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittämättömyydestä. Oppilaskohtaisen tuen tarve t odetaan siis pääsääntöisesti ryhmämuotoisten tukitoimien käytännön toteuttamisen ja niiden riittämättömiksi toteamisen perusteella.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittämättömyys voidaan todeta poikkeuksellisesti aikaisempien tietojen perusteella jo perusopetuksen alkaessa sellaisella oppilaalla, joka tarvitsee opetukseen osallistumiseksi tulkitsemispalvelua tai apuvälineitä taikka silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on muutoin niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla (HE 114/2024 vp, s. 77, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2025, osio 7.4). Ennen perusopetuksen alkamista tieto oppilaskohtaisen tuen tarpeesta voi tulla opetuksen järjestäjän tietoon esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisilta tai lapsen huoltajalta.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnista säädetään POL 20 d §:ssä. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa on selvitettävä ja kuvattava oppilaan oppilaskohtaisen tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, aiemmat tukimuodot ja oppilaan edun mukaiset oppilasta parhaiten tukevat tukitoimet. Osana arviointia on selvitettävä lisäksi mahdollinen tarve 20 h §:ssä tarkoitetusta oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Oppilaalle annettavan tuen tarpeen arvioinnin tekevät oppilaan opettajat. Tarvittaessa ja pyydettäessä tuen tarpeen arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaan omat mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Oppilaan huoltajille tai muulle lailliselle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua oppilaan tuen tarpeen arviointiin (POL 20 d §).

. . .

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuen on laadittava tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tuen tarpeiden mukaiseksi. Tätä useammin se on tarkistettava, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät (POL 20 e §).

Opetuksen järjestäjällä, eli pääsääntöisesti kunnalla on tämän jälkeen velvollisuus tehdä kirjallinen hallintopäätös oppilaskohtaisista tukitoimista, mukaan lukien oppilaan mahdollisesti tarvitsemista apuvälineistä ja avustamispalvelusta. Kirjallinen hallintopäätös tulee tehdä myös perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman perusteista poikkeamisesta.

Silloin, kun oppilaalla on oppivelvollisuuslain mukainen varhennetun oppivelvollisuuden päätös ja oppilaan tuen tarve jatkuu perusopetuksessa oppilaskohtaisten tukitoimien ja perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisen tarpeena taikka kun oppilaan vastaava tuen tarve ilmenee vasta perusopetuksessa, opetuksen järjestäjän tulee tehdä POL 21 §:n mukainen päätös opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Toiminta-alueittain opiskeleminen edellyttää jatkossa tällaista päätöstä, ja päätös vaikuttaa myös oppilaan opetusryhmän enimmäiskokoon sitä rajaavasti.

. . .

Oppilaalla on subjektiivinen oikeus perusopetuksessa annettavaan tukeen. Tämä tarkoittaa, että opetuksen järjestäjällä, eli pääsääntöisesti kunnalla, on ehdoton velvollisuus järjestää oppilaalle yksilöllisen tarpeen mukaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen myöntämättä jättämistä ei siten voi lainmukaisesti perustella perusopetuksen budjetin riittämättömyydellä.

Perusopetuksen tukea koskevaan päätökseen voi POL 42 §:n mukaisesti vaatia oikaisua aluehallintovirastolta, ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (HOL 7 ja 8 §:t). Perusopetuksen tukea koskeva päätös voidaan panna täytäntöön vailla lainvoimaa olevana (POL 20 f §). Tämä tarkoittaa, että jos aluehallintovirasto on oikaissut esimerkiksi apuvälinettä koskevaa kielteistä päätöstä oppilaalle myönteiseksi, ja kunta on valittanut ko. päätöksestä hallinto-oikeuteen, päätös voidaan valituksesta huolimatta panna heti täytäntöön, eli järjestää tuki oppilaan saataville, vaikka asiaa ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu.

Kysymykseen vastasi Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi Saara Kokko. Voit lukea Juristi vastaa -palstan vanhempia tekstejä Tukiliitto.fi-sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

• Avainsanat: juristi vastaa, koulu, oppimisen tuki